Vaihtoehtoiset kommunikointimenetelmät Virvelin päivätoiminnassa vuonna 2011 : Selvitys Hämeenlinnan kaupungin vaikeavammaisten päivätoiminnassa käytössä olevista vaihtoehtoisista kommunikointimenetelmistä ja henkilökunnan kokemuksista niiden käytöstä
Kämärä, Katrina; Salo, Kaisa (2011)
Kämärä, Katrina
Salo, Kaisa
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111814793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111814793
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Virvelin päivätoiminta, jossa järjestetään lakisääteistä päivätoimintaa Hämeenlinnassa asuville aikuisille vammaisille henkilöille. Työn tavoitteena oli selvittää mitä vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä päivätoiminnassa käytettiin tutkimuksen tekohetkellä, mitkä menetelmistä työntekijät kokivat kaikkein oleellisimmiksi työnsä onnistumisen kannalta ja miksi. Lisäksi selvitettiin työntekijöiden kokemuksia omasta osaamisestaan sekä lisäkoulutuksen ja – tuen tarpeesta vaihtoehtoisten kommunikointimenetelmien käytössä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kehitysvammaisuudesta, kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta, sekä vaihtoehtoisista kommunikointimenetelmistä. Suuressa roolissa teoreettisessa lähestymisessä aiheeseen oli myös sosiaalipedagogiikka, sosiokulttuurinen innostaminen, sekä valtaistava sosiaalityö, jotka antoivat näkökulmaa laadukkaaseen asiakastyöhön, sekä vaihtoehtoisen kommunikoinnin merkitykseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselylomaketta ja teemahaastattelua. Tutkimusaineisto oli laadullista ja se käsiteltiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että päivätoiminnassa käytettiin tutkimuksen tekohetkellä tukiviittomia, keholla viestimistä, erilaisia kuvia, kommunikointikansioita, sekä - tauluja, kirjoittamista, pikapiirtämistä, esinekommunikointia, teknisiä apuvälineitä, selkokieltä, viittomakieltä, Bliss-kieltä ja fyysistä ohjausta. Tukiviittomat ja kuvat koettiin kaikkein tärkeimmiksi työvälineiksi asiakastyössä. Mielipiteet vaihtoehtoisen kommunikoinnin käytöstä arjen työssä jakautuivat, mutta lähes kaikki työntekijät kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta tai – tukea vaihtoehtoisen kommunikoinnin käyttöön.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui kehitysvammaisuudesta, kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta, sekä vaihtoehtoisista kommunikointimenetelmistä. Suuressa roolissa teoreettisessa lähestymisessä aiheeseen oli myös sosiaalipedagogiikka, sosiokulttuurinen innostaminen, sekä valtaistava sosiaalityö, jotka antoivat näkökulmaa laadukkaaseen asiakastyöhön, sekä vaihtoehtoisen kommunikoinnin merkitykseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselylomaketta ja teemahaastattelua. Tutkimusaineisto oli laadullista ja se käsiteltiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että päivätoiminnassa käytettiin tutkimuksen tekohetkellä tukiviittomia, keholla viestimistä, erilaisia kuvia, kommunikointikansioita, sekä - tauluja, kirjoittamista, pikapiirtämistä, esinekommunikointia, teknisiä apuvälineitä, selkokieltä, viittomakieltä, Bliss-kieltä ja fyysistä ohjausta. Tukiviittomat ja kuvat koettiin kaikkein tärkeimmiksi työvälineiksi asiakastyössä. Mielipiteet vaihtoehtoisen kommunikoinnin käytöstä arjen työssä jakautuivat, mutta lähes kaikki työntekijät kokivat tarvitsevansa lisäkoulutusta tai – tukea vaihtoehtoisen kommunikoinnin käyttöön.