Muistikerhot vertaistuen menetelmänä : Muistikerhotoiminnan jatkuvuuden mahdollistaminen verkostoyhteistyönä
Mieronkoski, Ritva (2011)
Mieronkoski, Ritva
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111714706
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111714706
Tiivistelmä
Muistiluotsi asiantuntija- ja tukiverkoston projekteissa on vuosien 2006-2011 kehitetty erilaisia tukimuotoja yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja paikallisten yhdistysten vapaaehtoistoimijoiden kanssa.Yksi länsi- Uudenmaan Muistiluotsin paikallisesti tärkeimmistä kehitetyistä toiminnoista on Muistikerho toiminta. Toiminta keskittyy muistisairaiden henkilöiden kuntouttavaan ja aktivoivaan toimintaan sekä omaishoitajien vertaistuen mahdollistamiseen. Opinnäyteyön tavoitteena oli kartoittaa Raaseporin Seurakuntien ja paikallisten yhdistysten mahdollisuuksia jatkaa muistikerhotoimintaa jatkossa. Tarkoituksena oli selvittää lomakekyselyn kautta, minkälaisia resursseja, yhteistyömuotoja, koulutusta ja tietotaitoa tarvitaan muistikerhotoimijoiden mukaan tarkoituksenmukaisen muistikerhotoiminnan järjestämiseen. Kyselyn kautta oli myös tarkoitus selvittää olisivatko tähän saakka mukana olleet toimijat valmiita jatkamaan toimintaa, mikäli heidän tulee toimia itsenäisesti, ilman koordinoivaa tahoa. Lomakekyselyyn osallistui kaikkiaan 11 muistikerhotoiminnan ohjaajina toiminutta henkilöä. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja aineiston keruumenetelmänä käytettiin kyselyä. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Opinnäytetyön teoreettinen osio koostuu muistisairaan kohtaamiseen ja ymmärtämiseen, omaishoitajuuden, vertaistuen,verkostoyhteistyön ja vapaaehtoistyön sekä toimintojen juurruttamisen käsitteistä. Tulosten mukaan muistikerhotoimintaa tahdotaan jatkaa ja kehittää sekä juurruttaa osaksi paikallisten yhdistysten ja seurakuntien palveluntarjontaa, mikäli se toteutuisi verkostomaisessa yhteistyössä. Kunnan tuki todetaan tarpeelliseksi esimerkiksi toimitilojen järjestämisessä ja kunnan vastuuta kyseisentoiminnan toteuttamisessa korostetaan, jotta toiminnan jatkuvuus olisi varmempaa. Kunnan henkilöstönkautta olisi myös helpompaa välittää informaatiota toiminnasta sen oikeille kohderyhmille. Muistikerhon toimijat painottavat toiminnan juurruttamisen onnistumiseksi myös toiminnan koordinointia. Koordinointiin tulisi sisältyä paikallisen toiminnan tukeminen ja opastava rooli. Jotta voidaan tukea sekä muistisairaita että heidän omaisiaan onnistuneesti, tarvitaan ohjaajien koulutusta esimerkiksi muistisairauksista ja niiden hoidosta, viriketoiminnan ohjauksesta, omaisten tukemiseneri menetelmistä ja muistisairaan kohtaamisesta. Muistikerhotoimintaan tarvitaan myös riittävästi henkilöstöresursseja. Jatkotutkimusaiheena olisi kiinnostavaa selvittää, miten julkinen sektori eli kunnat olisivat valmiita kehittämään palveluita, jotka tukevat omaishoitajuutta.