Näkökulmana päihteettömyys
Saralahti, Annika (2011)
Saralahti, Annika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111114457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111114457
Tiivistelmä
Päihteidenkäyttö on monille nuoruusiässä sosiaalista toimintaa ja eniten päihteitä käytetäänkin Suomessa noin 20-25-vuoden iässä. Aihe nousee aika ajoin esille mediassa ja erilaisissa tutkimuksissa, mutta päihteidenkäytön takaa löytyy myös päihteettömiä nuoria aikuisia, vaikka näkökulmaa ei useinkaan nosteta syystä tai toisesta esille. Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää ja kuvata Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan päihteettömien opiskelijoiden kokemuksia ja näkökulmaa päihteettömän elämäntavan vaikutuksista yhteisöllisyyteen, sekä tätä kautta myös päihteettömien opiskelijoiden hyvinvointiin opiskelumaailmassa. Opinnäytetyön aihe on yhteydessä Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa -projektiin, joka on osa laajempaa To Care, To Dare, To Share-hanketta.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto on kerätty haastattelemalla kolmea ammattikorkeakouluopiskelijaa hoitotyön, fysioterapian ja sosiaalialan koulutusohjelmista. Tulokset on kategorioitu ja tulkinnassa apuna on käytetty sisällön analyysiä.
Tuloksista käy ilmi, että päihteettömät opiskelijat kokevat suhtautumisen päihteettömyyttä kohtaan varsin positiivisena. Päihteettömyyttä pidetään omana henkilökohtaisena valintana, suurena voimavara ja siitä nähdään olevan paljon hyötyä erityisesti fyysisellä ja psyykkisellä tasolla. Päihteitä pidetään turhana ja ylimääräisenä asiana, joihin ei koeta olevan tarvetta. Päihteettömät opiskelijat eivät silti koe muiden päihteidenkäyttöä merkittävän häiritsevänä asiana, sillä kysymys on jokaisen omasta valinnasta.
Sosiaalisella tasolla päihteettömyys voi asettaa haasteita ja päihteettömän opiskelijan ei välttämättä ole helppoa olla päihdekeskeisessä opiskelumaailmassa, jossa ryhmän yhteinen ajanvietto painottuu usein baareihin ja päihteet ovat monesti läsnä tekemisessä ja keskusteluissa. Valtavirrasta poikkeavia tapoja voidaan karsastaa ja ulkopuolinen palaute saattaa olla ristiriitaista.
Tuloksia tarkastellessa voidaan nähdä, että erilaisten mielipiteiden ja valintojen hyväksymisessä ja suvaitsevaisuudessa on vielä parannettavaa niin yksilö ja yhteisötasollakin opiskeluyhteisössä, jos syrjintää ja syrjäytymistä halutaan ennaltaehkäistä. Lähtökohtana on avoimuus ja puolueeton suhtautuminen muiden ihmisten valintoja ja elämänarvoja kohtaan. Mahdollisuuksia ja keinoja syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi nähdään olevan paljonkin, jos niihin on halua tarttua.
Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineisto on kerätty haastattelemalla kolmea ammattikorkeakouluopiskelijaa hoitotyön, fysioterapian ja sosiaalialan koulutusohjelmista. Tulokset on kategorioitu ja tulkinnassa apuna on käytetty sisällön analyysiä.
Tuloksista käy ilmi, että päihteettömät opiskelijat kokevat suhtautumisen päihteettömyyttä kohtaan varsin positiivisena. Päihteettömyyttä pidetään omana henkilökohtaisena valintana, suurena voimavara ja siitä nähdään olevan paljon hyötyä erityisesti fyysisellä ja psyykkisellä tasolla. Päihteitä pidetään turhana ja ylimääräisenä asiana, joihin ei koeta olevan tarvetta. Päihteettömät opiskelijat eivät silti koe muiden päihteidenkäyttöä merkittävän häiritsevänä asiana, sillä kysymys on jokaisen omasta valinnasta.
Sosiaalisella tasolla päihteettömyys voi asettaa haasteita ja päihteettömän opiskelijan ei välttämättä ole helppoa olla päihdekeskeisessä opiskelumaailmassa, jossa ryhmän yhteinen ajanvietto painottuu usein baareihin ja päihteet ovat monesti läsnä tekemisessä ja keskusteluissa. Valtavirrasta poikkeavia tapoja voidaan karsastaa ja ulkopuolinen palaute saattaa olla ristiriitaista.
Tuloksia tarkastellessa voidaan nähdä, että erilaisten mielipiteiden ja valintojen hyväksymisessä ja suvaitsevaisuudessa on vielä parannettavaa niin yksilö ja yhteisötasollakin opiskeluyhteisössä, jos syrjintää ja syrjäytymistä halutaan ennaltaehkäistä. Lähtökohtana on avoimuus ja puolueeton suhtautuminen muiden ihmisten valintoja ja elämänarvoja kohtaan. Mahdollisuuksia ja keinoja syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi nähdään olevan paljonkin, jos niihin on halua tarttua.