Hoitotyöntekijöiden kokemuksia palvelujen tuottamisen uudelleen organisoinnista työyksikkötasolla
Sinisalo, Jaana; Jantunen, Anne-Mari (2011)
Sinisalo, Jaana
Jantunen, Anne-Mari
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111114454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111114454
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden kokemuksia palvelujen tuottamisen uudelleen organisoinnista työyksikkötasolla erään suomalaisen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidossa kirurgian, synnytysten, naisten- ja lastentautien osastoilla. Tutkimus antaa tietoa hoitotyöntekijöiden kokemuksista muutosprosessin perustanluomis-, käynnistys-, etenemis- ja vakiinnuttamisvaiheessa.
Suomalainen terveydenhuolto on monien muutoksien pyörteissä. Palveluja pyritään kehittämään monin eri tavoin, joista yksi on kustannusten karsiminen eli säästötoimet. Suomalaisessa terveydenhuollossa säästötoimet koskettavat sekä suuria organisaatiota että pienempiä osastokohtaisia yksiköitä ja säästöihin pyritään monesti muuttamalla toimintoja. Tutkimuksen kohteena olevassa sairaanhoitopiirissä muutos-toimista käytettiin käsitettä sopeuttaminen, mikä konkretisoitui käytäntöön osastoja yhdistämällä ja hen-kilöstöä uudelleen sijoittamalla. Tässä opinnäytetyössä sopeuttamisen sijasta käytetään sanaa muutos; muutosta tarkastellaan Mattilan (2008) nelivaiheisen muutosprosessin mukaan.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena neljällä erikoissairaanhoidon vuodeosastolla. Osastoilla työs-kenteli sairaanhoitajia, kätilöitä, perus-, lähi- ja lastenhoitajia. Kyselykaavake toimitettiin 56 hoitohenkilölle ja vastauksia saatiin 42. Vastausprosentti oli 75 %.
Tutkimustulosten perusteella hyvinä asioina vastaajat pitivät uutta työnkuvaa ja uusia työkavereita.
Jotkut hoitajat kokivat työnkuvan monipuolistumisen ja vastuun lisääntymisen myönteisinä asioina. Myönteisenä pidettiin myös turvattua työpaikkaa ja säännöllistä palkanmaksua. Vastaajien mielestä koko muutosprosessin toteuttaminen oli huonosti suunniteltu, henkilökunnan mielipidettä ei kuunneltu ja tiedottaminen muutoksesta oli vähäistä ja väärin ajoitettua. Osastojen uudelleen organisoinnin myötä henkilöstön perehdyttämiseen ei panostettu riittävästi. Vastaajat myös kyseenalaistivat sen, saavutettiinko muutostoimilla todellisia säästöjä. Tulosten mukaan vastaajat kokivat, etteivät ole muutosvastarintaisia, mikäli uuteen työnkuvaan saa kunnollisen perehdytyksen ja mahdollisuuden vaikuttaa muutosprosessiin.
Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää työelämän muutoksia suunniteltaessa.
Suomalainen terveydenhuolto on monien muutoksien pyörteissä. Palveluja pyritään kehittämään monin eri tavoin, joista yksi on kustannusten karsiminen eli säästötoimet. Suomalaisessa terveydenhuollossa säästötoimet koskettavat sekä suuria organisaatiota että pienempiä osastokohtaisia yksiköitä ja säästöihin pyritään monesti muuttamalla toimintoja. Tutkimuksen kohteena olevassa sairaanhoitopiirissä muutos-toimista käytettiin käsitettä sopeuttaminen, mikä konkretisoitui käytäntöön osastoja yhdistämällä ja hen-kilöstöä uudelleen sijoittamalla. Tässä opinnäytetyössä sopeuttamisen sijasta käytetään sanaa muutos; muutosta tarkastellaan Mattilan (2008) nelivaiheisen muutosprosessin mukaan.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena neljällä erikoissairaanhoidon vuodeosastolla. Osastoilla työs-kenteli sairaanhoitajia, kätilöitä, perus-, lähi- ja lastenhoitajia. Kyselykaavake toimitettiin 56 hoitohenkilölle ja vastauksia saatiin 42. Vastausprosentti oli 75 %.
Tutkimustulosten perusteella hyvinä asioina vastaajat pitivät uutta työnkuvaa ja uusia työkavereita.
Jotkut hoitajat kokivat työnkuvan monipuolistumisen ja vastuun lisääntymisen myönteisinä asioina. Myönteisenä pidettiin myös turvattua työpaikkaa ja säännöllistä palkanmaksua. Vastaajien mielestä koko muutosprosessin toteuttaminen oli huonosti suunniteltu, henkilökunnan mielipidettä ei kuunneltu ja tiedottaminen muutoksesta oli vähäistä ja väärin ajoitettua. Osastojen uudelleen organisoinnin myötä henkilöstön perehdyttämiseen ei panostettu riittävästi. Vastaajat myös kyseenalaistivat sen, saavutettiinko muutostoimilla todellisia säästöjä. Tulosten mukaan vastaajat kokivat, etteivät ole muutosvastarintaisia, mikäli uuteen työnkuvaan saa kunnollisen perehdytyksen ja mahdollisuuden vaikuttaa muutosprosessiin.
Tätä tutkimusta voidaan hyödyntää työelämän muutoksia suunniteltaessa.