Se on makuasia: suomalaisten puolivalmis- ja valmistuotteiden kysyntä Ala-Saksin ja Bremenin kahviloissa
Aimonen, Marika (2011)
Aimonen, Marika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110214181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110214181
Tiivistelmä
Viime vuosina suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistymismahdollisuuksiin on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, ja ravitsemisalan osaaminen on noussut kiinnostavaksi vientikohteeksi. Tämä opinnäytetyö toteutettiin Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin Elintarvikkeiden vientiverkostolle. Jotta omat resurssit voidaan suunnata uusilla markkinoilla tehokkaasti, on tärkeää tuntea potentiaalisten asiakkaiden toimintatavat. Opinnäytetyössä tutkittiin Ala-Saksin ja Bremenin kahvilatoimijoiden kysyntää suomalaisille puolivalmis- ja valmistuotteille.
Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kysely lähetettiin yhteensä 594 Ala-Saksin ja Bremenin alueen ravitsemisalan toimijalle. Näistä 172 oli kahviloita. Tutkimukseen saatiin 12 vastausta, joista 9 tuli kahviloilta. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina. Ne tukevat muita puolivalmis- ja valmistuotteista tehtyjä tutkimuksia ja ovat keskenään yhdensuuntaisia. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava, että lopullinen vastaajien määrä edustaa vain pientä joukkoa kaikista Ala-Saksin ja Bremenin alueen kahviloista. Tutkimuksen tukena toimi organisaatioiden ostokäyttäytymisen teoria.
Tutkimuksen mukaan tuotteiden maku ja ulkonäkö, asiakkaiden toiveet sekä kilpailijoista erottuminen ovat vastaajien tärkeimpinä ostokriteerejä. Puolivalmis- ja valmisruokien kehityskohteina koetaan maku, terveellisyys sekä kilpailijoista erottuminen. Vastanneilla toimijoilla ei ollut tarkkaa näkemystä suomalaisista elintarvikkeista. Suomen tunnettuutta tuleekin kehittää, jotta tästä muodostuu kilpailuvaltti elintarviketeollisuudelle. Markkinoinnissa kannattaa korostaa tuotteiden makua, sillä se on merkittävä ostokriteeri, mutta sen asema puolivalmis- ja valmisruokien suhteen on heikko.
Saatujen tulosten pohjalta nähdään, että maukkaille ja terveellisille puolivalmis- ja valmisruoille löytyy käyttäjiä myös Ala-Saksin ja Bremenin kahvilatoimijoiden keskuudesta. Sen sijaan suomalaisille elintarvikkeille ei voida sanoa olevan kysyntää, koska näihin ei yhdisty selkeitä mielikuvia. Yleinen suhtautuminen suomalaisuuteen on kuitenkin positiivista, ja näin ollen lähtökohdat tunnettuuden kehittämiseen ovat suotuisat.
Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kysely lähetettiin yhteensä 594 Ala-Saksin ja Bremenin alueen ravitsemisalan toimijalle. Näistä 172 oli kahviloita. Tutkimukseen saatiin 12 vastausta, joista 9 tuli kahviloilta. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina. Ne tukevat muita puolivalmis- ja valmistuotteista tehtyjä tutkimuksia ja ovat keskenään yhdensuuntaisia. Tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava, että lopullinen vastaajien määrä edustaa vain pientä joukkoa kaikista Ala-Saksin ja Bremenin alueen kahviloista. Tutkimuksen tukena toimi organisaatioiden ostokäyttäytymisen teoria.
Tutkimuksen mukaan tuotteiden maku ja ulkonäkö, asiakkaiden toiveet sekä kilpailijoista erottuminen ovat vastaajien tärkeimpinä ostokriteerejä. Puolivalmis- ja valmisruokien kehityskohteina koetaan maku, terveellisyys sekä kilpailijoista erottuminen. Vastanneilla toimijoilla ei ollut tarkkaa näkemystä suomalaisista elintarvikkeista. Suomen tunnettuutta tuleekin kehittää, jotta tästä muodostuu kilpailuvaltti elintarviketeollisuudelle. Markkinoinnissa kannattaa korostaa tuotteiden makua, sillä se on merkittävä ostokriteeri, mutta sen asema puolivalmis- ja valmisruokien suhteen on heikko.
Saatujen tulosten pohjalta nähdään, että maukkaille ja terveellisille puolivalmis- ja valmisruoille löytyy käyttäjiä myös Ala-Saksin ja Bremenin kahvilatoimijoiden keskuudesta. Sen sijaan suomalaisille elintarvikkeille ei voida sanoa olevan kysyntää, koska näihin ei yhdisty selkeitä mielikuvia. Yleinen suhtautuminen suomalaisuuteen on kuitenkin positiivista, ja näin ollen lähtökohdat tunnettuuden kehittämiseen ovat suotuisat.