Diaspora, kehitysyhteistyö ja integraatio : maahanmuuttajien kokemuksia osallistumisesta kotimaansa kehitykseen
Heikkilä, Jonna (2011)
Heikkilä, Jonna
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011103114097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011103114097
Tiivistelmä
Diaspora ja transnationalismi ovat viime vuosikymmenen aikana syrjäyttäneet akkulturaatioon perustuvia teorioita maahanmuuttotutkimuksessa. Diasporakäsite tarkastelee maahanmuuttajan suhdetta kotimaahan ja tämän sosiaalista verkostoa entisen ja nykyisen asuinyhteisön välillä. Pakolaisia on saapunut Suomeen vasta noin kahden vuosikymmenen ajan, ja maahanmuuttajien osuus väestöstä on vielä pieni muihin Euroopan maihin verrattaessa. Tästä huolimatta maahanmuuttokriittisyys on Suomessa lisääntynyt ja kotouttamisohjelmia on arvosteltu. Toisaalta myös kehitysyhteistyön vaikuttavuutta on kyseenalaistettu. Tätä asetelmaa olisi mahdollista muuttaa osallistamalla maahanmuuttajat kotimaansa kehittämiseen. Tunnustamalla maahanmuuttajien toimijuus ja tukemalla heidän transnationaalisia suhteitaan voitaisiin myötävaikuttaa heidän kotoutumisprosessiin.
Tässä työssä haastateltiin yhtätoista Turussa asuvaa irakilaista ja somalialaista alkuperää olevaa maahanmuuttajaa. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että molempien etnisten ryhmien saapuminen Suomeen pakolaisina, luo vahvat transnationaaliset siteet kotimaahan. Työn tavoitteena oli selvittää kvalitatiivisen tapaustutkimuksen ja teemahaastattelun avulla, ylläpitävätkö haastateltavat sosiaalisia siteitään kotimaahan ja ovatko he, tai haluaisivatko he, olla mukana kotimaansa kehityksessä, mikäli siihen olisi mahdollisuus. Ensisijaisena tarkoituksena oli tutkia voisiko maahanmuuttajien osallistaminen kotimaansa kehitykseen toimia kotoutumista tukevana tekijänä.
Työn tuloksista ilmeni, että haastateltavat ylläpitävät transnationaalista verkostoaan kotimaahansa ja haluaisivat olla mukana työssä kotimaansa kehittämiseksi. Maahanmuuttajien osaamisen kartoittaminen, jatkokoulutus kotimaan kehitystarpeet huomioiden ja koulutettujen halukkaiden lähettäminen kotimaan jälleenrakennukseen olisi yksi mahdollisuus osallistaa maahanmuuttajat kotimaansa kehittämiseen, arvostaa heitä yhteiskunnan toimijoina ja edistää heidän kotoutumistaan Suomeen. Tämä vaatii kotimaalta institutionaalisten ja sosiaalisten rakenteiden olemassaoloa sekä isäntämaan kotouttamispolitiikalta vastavuoroisuutta ja asenteiden muutosta maahanmuuttajia kohtaan.
Tässä työssä haastateltiin yhtätoista Turussa asuvaa irakilaista ja somalialaista alkuperää olevaa maahanmuuttajaa. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että molempien etnisten ryhmien saapuminen Suomeen pakolaisina, luo vahvat transnationaaliset siteet kotimaahan. Työn tavoitteena oli selvittää kvalitatiivisen tapaustutkimuksen ja teemahaastattelun avulla, ylläpitävätkö haastateltavat sosiaalisia siteitään kotimaahan ja ovatko he, tai haluaisivatko he, olla mukana kotimaansa kehityksessä, mikäli siihen olisi mahdollisuus. Ensisijaisena tarkoituksena oli tutkia voisiko maahanmuuttajien osallistaminen kotimaansa kehitykseen toimia kotoutumista tukevana tekijänä.
Työn tuloksista ilmeni, että haastateltavat ylläpitävät transnationaalista verkostoaan kotimaahansa ja haluaisivat olla mukana työssä kotimaansa kehittämiseksi. Maahanmuuttajien osaamisen kartoittaminen, jatkokoulutus kotimaan kehitystarpeet huomioiden ja koulutettujen halukkaiden lähettäminen kotimaan jälleenrakennukseen olisi yksi mahdollisuus osallistaa maahanmuuttajat kotimaansa kehittämiseen, arvostaa heitä yhteiskunnan toimijoina ja edistää heidän kotoutumistaan Suomeen. Tämä vaatii kotimaalta institutionaalisten ja sosiaalisten rakenteiden olemassaoloa sekä isäntämaan kotouttamispolitiikalta vastavuoroisuutta ja asenteiden muutosta maahanmuuttajia kohtaan.