Etähallinta 3G-reitittimellä
Nikander, Sakari (2011)
Nikander, Sakari
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101113719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101113719
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehdään Kouvolassa toimivalle DD-Control-yritykselle, joka tarjoaa langattomasti etähallittavia automaatioratkaisuja ohjelmoitavilla logiikoilla. Opinnäytetyössä käsitellään langattoman etähallinnan mahdollistamista ja optimointia 3G-reitittimellä (Third Generation). Opinnäytetyössä tutkitaan ja vertaillaan kahta
3G-reititintä ja niiden soveltuvuutta etähallintaan. Tavoitteena on myös tutkia lisäantennien vaikutusta muodostettavaan 3G-yhteyteen.
3G-tekniikalla tarkoitetaan kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikoita, joista Euroopassa yleisimmin käytetty tekniikka on UMTS (Universal Mobile Telecommunications System). UMTS käyttää laajakaistaista koodijakotekniikkaa, joka mahdollistaa teoreettisen 2 Mbit/s maksimisiirtonopeuden. UMTS-verkko koostuu runkoverkosta, radioliityntäverkosta ja päätelaitteista. Suomen UMTS-verkot käyttävät 900- ja 2100-taajuuskaistoja. Alkuperäistä release 99:n version UMTS-verkkoa on kehitetty entistä tehokkaammaksi käyttämällä HSPA-tekniikkaa (High Speed Packet Access), jonka uusimmat versiot mahdollistavat jopa teoreettisen 42 Mbit/s maksiminopeuden. UMTS-verkon päätelaitteet käyttävät erilaisia antennityyppejä, joita ovat esimerkiksi suunta-antennit ja ympärisäteilevät antennit. Yleisimmät 3G-reitittimien tietoturvaominaisuudet ovat pakettisuodatus ja VPN-tuki (Virtual Private Network).
3G-reitittimien ominaisuuksia vertaamalla huomataan selvä ero suunnitelluilla käyttötarkoituksilla. Laitteissa käytettävä 3G-tekniikka eroaa huomattavasti, mikä vaikuttaa jonkin verran laitteiden käyttöönottoon. Antennimittauksista voidaan
todeta, että suunta-antenni ei ole yleisesti tarpeellinen kaupunkiseudulla. 3G-reitittimien tietoturvaominaisuudet eroavat VPN-tuella. Muodostetaan eri kapselointiprotokollia
käyttävät VPN-tunnelit, jotka parantavat etähallinnan tietoturvaa huomattavasti. Etähallinta mahdollistetaan ohjelmoitavalle logiikalle eri tavoilla.
Opinnäytetyö onnistui, vaikka VPN-tunneleiden käytössä ilmeni hieman yhteensopivuusongelmia. Antennimittaukset olisi voitu tehdä myös tukiaseman kuuluvuusalueen rajalla, jolloin suunta-antennin merkitys olisi korostunut. Etähallintayhteys saatiin onnistuneesti ohjelmoitavaan logiikkaan.
3G-reititintä ja niiden soveltuvuutta etähallintaan. Tavoitteena on myös tutkia lisäantennien vaikutusta muodostettavaan 3G-yhteyteen.
3G-tekniikalla tarkoitetaan kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikoita, joista Euroopassa yleisimmin käytetty tekniikka on UMTS (Universal Mobile Telecommunications System). UMTS käyttää laajakaistaista koodijakotekniikkaa, joka mahdollistaa teoreettisen 2 Mbit/s maksimisiirtonopeuden. UMTS-verkko koostuu runkoverkosta, radioliityntäverkosta ja päätelaitteista. Suomen UMTS-verkot käyttävät 900- ja 2100-taajuuskaistoja. Alkuperäistä release 99:n version UMTS-verkkoa on kehitetty entistä tehokkaammaksi käyttämällä HSPA-tekniikkaa (High Speed Packet Access), jonka uusimmat versiot mahdollistavat jopa teoreettisen 42 Mbit/s maksiminopeuden. UMTS-verkon päätelaitteet käyttävät erilaisia antennityyppejä, joita ovat esimerkiksi suunta-antennit ja ympärisäteilevät antennit. Yleisimmät 3G-reitittimien tietoturvaominaisuudet ovat pakettisuodatus ja VPN-tuki (Virtual Private Network).
3G-reitittimien ominaisuuksia vertaamalla huomataan selvä ero suunnitelluilla käyttötarkoituksilla. Laitteissa käytettävä 3G-tekniikka eroaa huomattavasti, mikä vaikuttaa jonkin verran laitteiden käyttöönottoon. Antennimittauksista voidaan
todeta, että suunta-antenni ei ole yleisesti tarpeellinen kaupunkiseudulla. 3G-reitittimien tietoturvaominaisuudet eroavat VPN-tuella. Muodostetaan eri kapselointiprotokollia
käyttävät VPN-tunnelit, jotka parantavat etähallinnan tietoturvaa huomattavasti. Etähallinta mahdollistetaan ohjelmoitavalle logiikalle eri tavoilla.
Opinnäytetyö onnistui, vaikka VPN-tunneleiden käytössä ilmeni hieman yhteensopivuusongelmia. Antennimittaukset olisi voitu tehdä myös tukiaseman kuuluvuusalueen rajalla, jolloin suunta-antennin merkitys olisi korostunut. Etähallintayhteys saatiin onnistuneesti ohjelmoitavaan logiikkaan.