”Minäki haluun tulla sinun viekkuun” - Miten lapsen ikä ja kehitystaso vaikuttavat kasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen?
Jokinen, Elisa; Saarelma, Senni (2011)
Jokinen, Elisa
Saarelma, Senni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101113711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101113711
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata päiväkotiryhmän työntekijöiden ja lasten välistä vuorovaikutusta ja tehdä siitä tulkintoja. Syvennyimme työssämme lapsen iän ja kehitystason vaikutuksiin kasvattajan ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Selvitimme työssämme, huomioiko kasvattaja vuorovaikutuksessa lapsen iän ja kehitystason tarkastellen kuinka vuorovaikutustilanteet alkoivat, kuinka kauan vuorovaikutustilanteet kestivät, millainen oli keskusteluiden sisältö, millaista sanastoa kasvattaja käytti kussakin tilanteessa ja oliko kasvattaja vuorovaikutustilanteissa sensitiivinen lasta kohtaan.
Opinnäytetyömme teoriatausta rakentuu muun muassa vuorovaikutuksesta, lapsen psyykkisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä päiväkodin toiminnasta. Kiinnitimme huomiota hyvän ja toimivan vuorovaikutuksen elementteihin sekä niihin kasvattajan toimiin ja tehtäviin, joilla on eri-ikäisillä lapsilla kehityksen kannalta merkitystä.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus. Käytimme opinnäytetyössä tutkimusaineiston keruumenetelmänä havainnointia sekä havainnoinnin tukena videointia. Havainnoimme ja videoimme erään hyvinkääläisen kunnallisen päiväkotiryhmän arjen tilanteita sekä ohjattuja tuokioita että perushoitotilanteita eri aikoina ja eri viikonpäivinä. Tutkimuspäiväkotiryhmämme oli 3—5 -vuotiaiden lasten ryhmä. Tutkimusryhmässä nuorimmat olivat juuri kolme vuotta täyttäneitä ja vanhimmat jo keväällä kuusi vuotta täyttäneitä. Saimme otokseen monipuolisesti sekä iältään että kehitystasoltaan erilaisia lapsia. Ryhmässä oli tutkimusta tehdessämme 21 lasta ja kolme kasvattajaa, jotka kaikki osallistuivat tutkimukseen.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan kasvattajat kohtasivat lapset tilanteen mukaan ja huomioiden, kenen lapsen kanssa kasvattaja kulloinkin on vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus-tilanteiden kestot, sisällöt sekä kasvattajan käyttämä kieli ja sanavarasto vaihtelivat sen mukaan, minkä ikäisen ja kehitystasoisen lapsen kanssa kasvattaja oli vuorovaikutuksessa. Huomasimme tällöin eroja myös kasvattajien lasta kohtaan käyttämässä sensitiivisyydessä. Havaitsimme myös, että havainnointiryhmän käytännön todellisuuden ja teoriapohjamme sekä oletettujen tulosten välillä oli joitakin eroavaisuuksia.
Opinnäytetyömme teoriatausta rakentuu muun muassa vuorovaikutuksesta, lapsen psyykkisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä päiväkodin toiminnasta. Kiinnitimme huomiota hyvän ja toimivan vuorovaikutuksen elementteihin sekä niihin kasvattajan toimiin ja tehtäviin, joilla on eri-ikäisillä lapsilla kehityksen kannalta merkitystä.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus. Käytimme opinnäytetyössä tutkimusaineiston keruumenetelmänä havainnointia sekä havainnoinnin tukena videointia. Havainnoimme ja videoimme erään hyvinkääläisen kunnallisen päiväkotiryhmän arjen tilanteita sekä ohjattuja tuokioita että perushoitotilanteita eri aikoina ja eri viikonpäivinä. Tutkimuspäiväkotiryhmämme oli 3—5 -vuotiaiden lasten ryhmä. Tutkimusryhmässä nuorimmat olivat juuri kolme vuotta täyttäneitä ja vanhimmat jo keväällä kuusi vuotta täyttäneitä. Saimme otokseen monipuolisesti sekä iältään että kehitystasoltaan erilaisia lapsia. Ryhmässä oli tutkimusta tehdessämme 21 lasta ja kolme kasvattajaa, jotka kaikki osallistuivat tutkimukseen.
Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan kasvattajat kohtasivat lapset tilanteen mukaan ja huomioiden, kenen lapsen kanssa kasvattaja kulloinkin on vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus-tilanteiden kestot, sisällöt sekä kasvattajan käyttämä kieli ja sanavarasto vaihtelivat sen mukaan, minkä ikäisen ja kehitystasoisen lapsen kanssa kasvattaja oli vuorovaikutuksessa. Huomasimme tällöin eroja myös kasvattajien lasta kohtaan käyttämässä sensitiivisyydessä. Havaitsimme myös, että havainnointiryhmän käytännön todellisuuden ja teoriapohjamme sekä oletettujen tulosten välillä oli joitakin eroavaisuuksia.