Puun ja puupohjaisten materiaalien käyttö energiantuotannossa ja siinä syntyvän tuhkan laatu ja käytettävyys
Laukkanen, Kirsi (2011)
Laukkanen, Kirsi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100913636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100913636
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Suomessa käytettävien puupohjaisten materiaalien käyttöä energiantuotannossa ja prosesseissa syntyvän tuhkan laatua ja käytettävyyttä. Toimeksianto tuli ympäristökonsultointia ja asiantuntijapalveluita tarjoavalta Apila Group Oy:ltä. Opinnäytetyön aihe on kiinnostava ja ajankohtainen, koska energian käyttömäärät kasvavat jatkuvasti ja lisääntyvästä ilmastonmuutoksesta aiheutuu paineita käyttää aiempaa enemmän uusiutuvia energialähteitä.
Teoriaosuus koottiin monista kirjallisuuden ja internetin tietolähteistä. Tärkeimmät opinnäytetyössä käytetyt lähteet olivat Kirsi Knuuttilan toimittama Puuenergia-kirja sekä Energiateollisuus ry:n julkaisema tutkimusraportti puupohjaisista polttoaineista. Osana opinnäytetyötä tehtiin haastattelututkimus voimalaitoksille. Se toteutettiin sähköpostikyselynä Zef®-ohjelmalla. Haastateltaviksi valittiin Suomessa lämpö- ja/tai sähköenergiaa tuottavia voimalaitoksia. Kysymyksiä haastattelussa oli yhteensä 16.
Tutkimuksessa saatiin selville, että siihen vastanneista voimalaitoksista suurimman ryhmän muodostivat kokoluokaltaan yli 100 MW:n voimalaitokset. Polttoaineena käytettiin eniten haketta. Syntyvä energia ohjattiin lähes yhtä usein kaukolämmöksi ja sähköenergiaksi. Leijupetikattila oli yleisin käytössä oleva kattilatyyppi. Poltossa syntyvää tuhkaa ei puhdistettu ennen loppusijoitusta missään voimalaitoksessa. Tuhka meni kuitenkin usein hyötykäyttöön metsälannoitteeksi, maanrakennusaineeksi tai kaatopaikkojen päällysrakenteisiin. Tulokset olivat yhtäpitävät teoriaosuuden kanssa.
Teoriaosuus koottiin monista kirjallisuuden ja internetin tietolähteistä. Tärkeimmät opinnäytetyössä käytetyt lähteet olivat Kirsi Knuuttilan toimittama Puuenergia-kirja sekä Energiateollisuus ry:n julkaisema tutkimusraportti puupohjaisista polttoaineista. Osana opinnäytetyötä tehtiin haastattelututkimus voimalaitoksille. Se toteutettiin sähköpostikyselynä Zef®-ohjelmalla. Haastateltaviksi valittiin Suomessa lämpö- ja/tai sähköenergiaa tuottavia voimalaitoksia. Kysymyksiä haastattelussa oli yhteensä 16.
Tutkimuksessa saatiin selville, että siihen vastanneista voimalaitoksista suurimman ryhmän muodostivat kokoluokaltaan yli 100 MW:n voimalaitokset. Polttoaineena käytettiin eniten haketta. Syntyvä energia ohjattiin lähes yhtä usein kaukolämmöksi ja sähköenergiaksi. Leijupetikattila oli yleisin käytössä oleva kattilatyyppi. Poltossa syntyvää tuhkaa ei puhdistettu ennen loppusijoitusta missään voimalaitoksessa. Tuhka meni kuitenkin usein hyötykäyttöön metsälannoitteeksi, maanrakennusaineeksi tai kaatopaikkojen päällysrakenteisiin. Tulokset olivat yhtäpitävät teoriaosuuden kanssa.