Käänteisen arvonlisäveron merkitys harmaan talouden torjuntakeinona rakennusalalla
Vainio, Tuuli; Väisänen, Anniina (2011)
Vainio, Tuuli
Väisänen, Anniina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100913631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100913631
Tiivistelmä
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus tuli voimaan rakennusalalla 1. huhtikuuta 2011. Sitä käytetään rakennusalan yritysten väliseen palvelukauppaan. Uudistuksella haetaan muutosta alalla vallitsevaan harmaaseen talouteen.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden merkitystä harmaan talouden torjuntakeinona rakennusalalla Suomessa. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia muutoksia uudistus tuo alalle ja miten yritykset suhtautuvat niihin. Työssä haluttiin myös punnita käänteisen menettelyn tuomia etuja ja huonoja puolia.
Tutkimusmetodinamme käytimme kvalitatiivista tutkimusta. Työhön haastateltiin kahden rakennusalan yrityksen edustajia ja sen lisäksi kerättiin aineistoa avoimen kyselylomakkeen avulla. Ajankohtaista kirjallisuutta ei aiheesta juuri löytynyt, sillä muutos tuli vasta voimaan. Mediasta löydettiin paljon etujärjestöjen ja suurten yritysten mielipiteitä uudistuksesta. Lisätietoja verotuksesta saimme soittamalla Verohallinnon puhelinpalveluun.
Tutkimuksestamme selvisi, että erityisesti pienet yritykset suhtautuivat positiivisesti uudistukseen, kun taas suuret yritykset ja etujärjestöt kritisoivat uutta menettelyä. Myönteisinä vaikutuksina pidettiin muun muassa kilpailutilanteen paranemista sekä valtion verotulojen lisääntymistä. Negatiivisina puolina pidettiin hallinnollisten kulujen nousua ja palvelukäsitteen tulkintaongelmia.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden merkitystä harmaan talouden torjuntakeinona rakennusalalla Suomessa. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia muutoksia uudistus tuo alalle ja miten yritykset suhtautuvat niihin. Työssä haluttiin myös punnita käänteisen menettelyn tuomia etuja ja huonoja puolia.
Tutkimusmetodinamme käytimme kvalitatiivista tutkimusta. Työhön haastateltiin kahden rakennusalan yrityksen edustajia ja sen lisäksi kerättiin aineistoa avoimen kyselylomakkeen avulla. Ajankohtaista kirjallisuutta ei aiheesta juuri löytynyt, sillä muutos tuli vasta voimaan. Mediasta löydettiin paljon etujärjestöjen ja suurten yritysten mielipiteitä uudistuksesta. Lisätietoja verotuksesta saimme soittamalla Verohallinnon puhelinpalveluun.
Tutkimuksestamme selvisi, että erityisesti pienet yritykset suhtautuivat positiivisesti uudistukseen, kun taas suuret yritykset ja etujärjestöt kritisoivat uutta menettelyä. Myönteisinä vaikutuksina pidettiin muun muassa kilpailutilanteen paranemista sekä valtion verotulojen lisääntymistä. Negatiivisina puolina pidettiin hallinnollisten kulujen nousua ja palvelukäsitteen tulkintaongelmia.