Ryhmäharjoitteluterapia aivohalvauksen kroonisessa vaiheessa
Mäkitalo, Jyri; Tupasela, Juho (2011)
Lataukset:
Mäkitalo, Jyri
Tupasela, Juho
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100613555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100613555
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli suunnitella ajankohtaiseen tutkimustietoon perustuen toteutettavissa oleva ja tehokas ryhmäharjoitteluterapian sisältö aivohalvauksen kroonisessa vaiheessa. Tarkoituksena on vaikuttaa edistävästi pystyasennon hallintaan ja kävelyyn.
Aivohalvauksen jälkeen liikkumiskyky on usein alentunut vielä 6 kuukaudenkin jälkeen sairastumisesta. Kuntoutuksen määrä kuitenkin usein vähenee tässä vaiheessa. Harjoitteluterapia on kaikkein yleisin kuntoutustapa aivohalvauksen jälkeisien kävely- ja asennonhallintaongelmien kuntouttamisessa. Ryhmäharjoittelu on osoittautunut kuntoutujaa motivoivaksi sekä edulliseksi tavaksi toteuttaa ylläpitävän vaiheen kuntouttamista. Vahvaa näyttöä on siitä, että kuntopiiriharjoittelun tulisi sisältää harjoitteita kuten kaksoistehtäviä, toiminnallista alaraajaharjoittelua, tehtäväkeskeisiä harjoitteita istuen ja seisten sekä kävelyharjoitteita, jotka haastavat dynaamista asennonhallintaa. Ryhmäharjoitteluterapiaohjelman kuuluisi olla tarpeeksi intensiivinen, jotta hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuisi.
Opinnäytetyöstämme muodostui toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyömme koostui kahdesta osiosta. Ensimmäinen osuus koostui keräämästämme teoriatiedosta aivohalvauskuntoutukseen liittyen sekä opinnäytetyöraportista. Toinen osuus koostui ryhmäharjoitteluterapiassa käytettävien teoriaan pohjautuvien kuntopiiriharjoitteiden esittelystä PDF-tiedoston muodossa.
Ryhmäharjoitteluterapiaohjelmamme sisälsi yhdeksän harjoitetta (1) istumasta ylösnousu, (2) askeltaminen eri suuntiin, (3) askeltaminen alustoilla, (4) jalan liu’utus, (5) korokkeelle askeltaminen, (6) esteen ylitys, (7) esineiden maastanosto ja kanto, (8) istuen kurottelut eri suuntiin ja (9) lattialta ylösnousu. Jokaiseen harjoittelupisteeseen suunnittelimme progression kolmena eri vaikeustasona muuttamalla joko itse tehtävää tai muuttamalla ympäristöä. Pyrimme suunnittelemaan suoritusohjeet yksinkertaisiksi ja PDF-tiedoston pyrimme tekemään helppolukuiseksi.
Tällä hetkellä Savonlinnan alueella aivohalvauskuntoutujille ei tarjota säännöllistä viikoittaista ryhmäharjoittelua. Yksi tai kaksi kertaa viikossa tapahtuva harjoittelu ei tutkimustiedon perusteella ole välttämättä tarpeeksi intensiivistä, mutta se ainakin tukisi toimintakyvyn pysymistä ennallaan. Tämä on erittäin tärkeä tavoite kotona selviytymiselle. Jatkossa ryhmäharjoitteluterapiaohjelman toimivuutta olisi hyvä testata käytännössä.
Aivohalvauksen jälkeen liikkumiskyky on usein alentunut vielä 6 kuukaudenkin jälkeen sairastumisesta. Kuntoutuksen määrä kuitenkin usein vähenee tässä vaiheessa. Harjoitteluterapia on kaikkein yleisin kuntoutustapa aivohalvauksen jälkeisien kävely- ja asennonhallintaongelmien kuntouttamisessa. Ryhmäharjoittelu on osoittautunut kuntoutujaa motivoivaksi sekä edulliseksi tavaksi toteuttaa ylläpitävän vaiheen kuntouttamista. Vahvaa näyttöä on siitä, että kuntopiiriharjoittelun tulisi sisältää harjoitteita kuten kaksoistehtäviä, toiminnallista alaraajaharjoittelua, tehtäväkeskeisiä harjoitteita istuen ja seisten sekä kävelyharjoitteita, jotka haastavat dynaamista asennonhallintaa. Ryhmäharjoitteluterapiaohjelman kuuluisi olla tarpeeksi intensiivinen, jotta hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuisi.
Opinnäytetyöstämme muodostui toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyömme koostui kahdesta osiosta. Ensimmäinen osuus koostui keräämästämme teoriatiedosta aivohalvauskuntoutukseen liittyen sekä opinnäytetyöraportista. Toinen osuus koostui ryhmäharjoitteluterapiassa käytettävien teoriaan pohjautuvien kuntopiiriharjoitteiden esittelystä PDF-tiedoston muodossa.
Ryhmäharjoitteluterapiaohjelmamme sisälsi yhdeksän harjoitetta (1) istumasta ylösnousu, (2) askeltaminen eri suuntiin, (3) askeltaminen alustoilla, (4) jalan liu’utus, (5) korokkeelle askeltaminen, (6) esteen ylitys, (7) esineiden maastanosto ja kanto, (8) istuen kurottelut eri suuntiin ja (9) lattialta ylösnousu. Jokaiseen harjoittelupisteeseen suunnittelimme progression kolmena eri vaikeustasona muuttamalla joko itse tehtävää tai muuttamalla ympäristöä. Pyrimme suunnittelemaan suoritusohjeet yksinkertaisiksi ja PDF-tiedoston pyrimme tekemään helppolukuiseksi.
Tällä hetkellä Savonlinnan alueella aivohalvauskuntoutujille ei tarjota säännöllistä viikoittaista ryhmäharjoittelua. Yksi tai kaksi kertaa viikossa tapahtuva harjoittelu ei tutkimustiedon perusteella ole välttämättä tarpeeksi intensiivistä, mutta se ainakin tukisi toimintakyvyn pysymistä ennallaan. Tämä on erittäin tärkeä tavoite kotona selviytymiselle. Jatkossa ryhmäharjoitteluterapiaohjelman toimivuutta olisi hyvä testata käytännössä.