Rikosseuraamusesimiesten kokemuksia työskentelystä rangaistusajan suunnitelmien tavoitteiden parissa. Tavoitteiden kehittämistarpeet
Huhtamaa, Pekka (2011)
Huhtamaa, Pekka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100613546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011100613546
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää vankiloissa työskentelevien rikosseuraamusesimiesten kokemuksia työskentelystä vangin rangaistusajan suunnitelmien tavoitteiden parissa ja samalla kerätä heiltä kehittämisehdotuksia tavoitteiden kehittämiseksi.
Opinnäytetyöni aineisto koostui kaikille vankiloissa työskenteleville rikosseuraamusesimiehille tekemästäni kyselytutkimuksen tuloksista. Kyselytutkimuksessa esitin väittämiä joihin vastaajat vastasivat viisiportaisella asteikolla, täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä. Lisäksi tein muutaman avoimen kysymyksen, johon vastaaja saattoi vastata vapaamuotoisesti. Teoreettinen viitekehys koostuu vankeuslaista, hallintolaista, rikosseuraamusalalla käytössä olevista oppaista ja ohjekirjoista.
Vuonna 2006 voimaan tulleen vankeuslain myötä vankeinhoitoon tuli käsite vangin rangaistusajan suunnitelma ja siihen kirjatut keskeiset tavoitteet. Tämän lisäksi vankeuslain myötä vankiloihin tuli uusi virkanimike, rikosseuraamusesimies. Rikosseuraamusesimiehen yhtenä merkittävänä tehtävänä on arvioida vankien rangaistusajan suunnitelmien noudattamista.
Kyselytuloksista selvisi, että rikosseuraamusesimiehet ovat kohdanneet erilaisia ongelmia työskennellessään rangaistusajan suunnitelmien tavoitteiden parissa. Erityisesti tavoitteiden tulkinnanvaraisuus ja tavoitteiden edellyttämän toiminnan puuttuminen koettiin ongelmaksi. Rangaistusajan suunnitelma on keskeinen osa ehdotonta vapausrangaistusta. Rangaistusajan suunnitelman noudattaminen luo vangille edellytykset päästä poistumisluvalle, siirtyä avolaitokseen jne. On äärimmäisen tärkeää vangin ja virkamiehen oikeusturvan kannalta, että tavoitteissa ja niiden ymmärtämisessä ei ole tulkinnanvaraisuutta.
Keskeiset tavoitteiden kehittämistarpeet liittyivät juuri näihin kahteen asiaan, tavoitteiden saaminen entistä ymmärrettävämmiksi ja tulkinnanvaraisuuden minimoiminen.
Tutkimus antaa aihetta jatkotutkimuksiin selvittää miten muut henkilöstöryhmät kokevat työssään rangaistusajan suunnitelmat ja mikä on rangaistusajan suunnitelmien vaikuttavuus uusimisriskiin.
Opinnäytetyöni aineisto koostui kaikille vankiloissa työskenteleville rikosseuraamusesimiehille tekemästäni kyselytutkimuksen tuloksista. Kyselytutkimuksessa esitin väittämiä joihin vastaajat vastasivat viisiportaisella asteikolla, täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä. Lisäksi tein muutaman avoimen kysymyksen, johon vastaaja saattoi vastata vapaamuotoisesti. Teoreettinen viitekehys koostuu vankeuslaista, hallintolaista, rikosseuraamusalalla käytössä olevista oppaista ja ohjekirjoista.
Vuonna 2006 voimaan tulleen vankeuslain myötä vankeinhoitoon tuli käsite vangin rangaistusajan suunnitelma ja siihen kirjatut keskeiset tavoitteet. Tämän lisäksi vankeuslain myötä vankiloihin tuli uusi virkanimike, rikosseuraamusesimies. Rikosseuraamusesimiehen yhtenä merkittävänä tehtävänä on arvioida vankien rangaistusajan suunnitelmien noudattamista.
Kyselytuloksista selvisi, että rikosseuraamusesimiehet ovat kohdanneet erilaisia ongelmia työskennellessään rangaistusajan suunnitelmien tavoitteiden parissa. Erityisesti tavoitteiden tulkinnanvaraisuus ja tavoitteiden edellyttämän toiminnan puuttuminen koettiin ongelmaksi. Rangaistusajan suunnitelma on keskeinen osa ehdotonta vapausrangaistusta. Rangaistusajan suunnitelman noudattaminen luo vangille edellytykset päästä poistumisluvalle, siirtyä avolaitokseen jne. On äärimmäisen tärkeää vangin ja virkamiehen oikeusturvan kannalta, että tavoitteissa ja niiden ymmärtämisessä ei ole tulkinnanvaraisuutta.
Keskeiset tavoitteiden kehittämistarpeet liittyivät juuri näihin kahteen asiaan, tavoitteiden saaminen entistä ymmärrettävämmiksi ja tulkinnanvaraisuuden minimoiminen.
Tutkimus antaa aihetta jatkotutkimuksiin selvittää miten muut henkilöstöryhmät kokevat työssään rangaistusajan suunnitelmat ja mikä on rangaistusajan suunnitelmien vaikuttavuus uusimisriskiin.