Maahanmuuttaja jätteiden lajittelijana ja kierrättäjänä : venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia
Aalto, Linda Lotta (2010)
Aalto, Linda Lotta
Turun ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011093013386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011093013386
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien kierrätysaktiivisuutta ja tarkastella jätteiden lajittelun toimivuutta osana arkipäivän toimintoja. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Pakolaisapu ry:n Kotilo-hankeen kanssa. Kotilo-projektin tavoitteena on tukea maahanmuuttajien ja suomalaisten asumisviihtyvyyttä erityisesti monikulttuurisilla asuinalueilla. Jäteneuvonnalla on keskeinen osa hankkeen asumispakkikoulutuksesta, jossa maahanmuuttajille kerrotaan asumiseen liittyviä teemoja.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmetodilla. Aineiston keruussa on käytetty teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Tutkimuksen rajaamiseksi tutkimusjoukoksi valittiin suurin maahanmuuttajaryhmä; venäjänkieliset maahanmuuttajat. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu, jäte ongelman taustoista valtion ja kunnan harjoittamista sen ohjauskeinoista, sekä asenteiden vaikutuksesta kierrätyksen omaksumisessa ja harjoittamisessa.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajien asenteet kierrätystä kohtaan ovat hyvin positiivisia. Jätteiden lajittelu liitetään osaksi viihtyisää ympäristöä ja se ymmärretään keinoksi säästää raaka-ainetta. Jätteiden lajittelua halutaan harjoittaa ja liittää se osaksi omia arkipäiväntoimintoja. Sanojen ja tekojen välillä on kuitenkin ristiriitaa, tietoa ja tiedottamista jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä tarvitaan. Lajittelutehokkuutta vähentäviä tekijöitä ovat selvä tiedon puuttuminen eritysjätteiden osalta, keräysastioiden puuttuminen omalta kotipihalta, sekä aluekeräyspisteiden kaukainen sijainti ja saavutettavuus.
Keskeisin esille nouseva tekijä on tarve huomioida erityisryhmät jäteneuvonnassa. Tutkimuksessa esiin nousi selvä tarve kuvalliselle jäteviestintä materiaalille. Suomenkielinen materiaalin tulkitseminen on maahanmuuttajalle hankalaa eikä näin ollen saavuta kaikkia taloyhtiöissä asuvia. Kuvallinen materia keräysastioissa ja kotiin jaettava omalla äidinkielellä oleva materiaali koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Myös henkilökohtaista jäteneuvontaa toivottiin. Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektille on siis selvää tarvetta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmetodilla. Aineiston keruussa on käytetty teemahaastattelua, joka toteutettiin ryhmähaastatteluna. Tutkimuksen rajaamiseksi tutkimusjoukoksi valittiin suurin maahanmuuttajaryhmä; venäjänkieliset maahanmuuttajat. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu, jäte ongelman taustoista valtion ja kunnan harjoittamista sen ohjauskeinoista, sekä asenteiden vaikutuksesta kierrätyksen omaksumisessa ja harjoittamisessa.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajien asenteet kierrätystä kohtaan ovat hyvin positiivisia. Jätteiden lajittelu liitetään osaksi viihtyisää ympäristöä ja se ymmärretään keinoksi säästää raaka-ainetta. Jätteiden lajittelua halutaan harjoittaa ja liittää se osaksi omia arkipäiväntoimintoja. Sanojen ja tekojen välillä on kuitenkin ristiriitaa, tietoa ja tiedottamista jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä tarvitaan. Lajittelutehokkuutta vähentäviä tekijöitä ovat selvä tiedon puuttuminen eritysjätteiden osalta, keräysastioiden puuttuminen omalta kotipihalta, sekä aluekeräyspisteiden kaukainen sijainti ja saavutettavuus.
Keskeisin esille nouseva tekijä on tarve huomioida erityisryhmät jäteneuvonnassa. Tutkimuksessa esiin nousi selvä tarve kuvalliselle jäteviestintä materiaalille. Suomenkielinen materiaalin tulkitseminen on maahanmuuttajalle hankalaa eikä näin ollen saavuta kaikkia taloyhtiöissä asuvia. Kuvallinen materia keräysastioissa ja kotiin jaettava omalla äidinkielellä oleva materiaali koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Myös henkilökohtaista jäteneuvontaa toivottiin. Suomen Pakolaisavun Kotilo-projektille on siis selvää tarvetta.