AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELEVIEN KOKEMUKSET SAAMISTAAN TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA
Kiviranta, Mari (2011)
Kiviranta, Mari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011092913352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011092913352
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä opiskeluterveydenhuollon palveluista. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla on mahdollista parantaa opiskeluterveydenhuoltoa tarpeiksi vastaavaksi.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin tätä tukimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Satakunnan ammattikorkeakoulun
opiskelijat (N=5081), joista otettiin satunnaisotos (n=508). Otokseen valituille opiskelijoille lähettiin kyselylomake. Kyselylomakkeeseen vastasi 104 opiskelijaa, joten vastausprosentiksi muodostui 21. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti. Tulokset esitettiin lukuina ja prosentteina sekä taulukoina ja kuvina.
Tulosten mukaan suuriosa opiskelijoista 62 % (n= 64) ei ollut käynyt ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatussa terveystarkastuksessa. Suurin syy terveystarkastuksesta poisjäämiseen oli tiedon puute. Terveystarkastuksessa olleet opiskelijat kokivat terveystarkastuksen hyödyllisenä ja oli pääsääntöisesti tyytyväisiä terveystarkastuksen sisältöön. Sairaanhoitopalveluita oli käyttänyt vain kolmannes. Opiskelijoista suurin osa ilmoitti, ettei tiennyt mahdollisuudesta mennä sairastuttuaan opiskeluterveydenhuoltoon.
Opiskelijoista neljänneksellä oli ollut kuluneen vuoden aikana mielenterveysongelmia. Heistä neljännes oli hakenut apua opiskeluterveydenhuollosta. Päihdeongelmia opiskelijoista oli ollut 14 %:lla, heistä ketään ei ollut hakenut apua opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijoista vain noin puolet koki voivansa luottaa päihde- ja mielenterveysongelmissa opiskeluterveydenhuoltoon.
Opiskelijat olivat kiinnostuneita erilaisista terveysneuvontatilanteista, suurin osa tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista suhtautui terveysneuvontaan myönteisesti. Eniten opiskelijoita kiinnosti stressinhallinta, painonhallinta sekä ihmissuhde- ja itsetuntoasiat. Opiskelijat eivät olleet juurikaan kiinnostuneita tupakka- ja alkoholineuvonnasta, eivät myöskään seksuaalisuuteen liittyvästä neuvonnasta. Terveystarkastuksessa tulisi käyttää enemmän aikaa terveysneuvontaan, sillä suurin osa opiskelijoista toivoi yksilöohjausta. Lisäksi tulisi kiinnittää huomioita opiskelijoiden tiedottamiseen opiskeluterveydenhuollon palveluista ja niiden saatavuudesta.
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin tätä tukimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Satakunnan ammattikorkeakoulun
opiskelijat (N=5081), joista otettiin satunnaisotos (n=508). Otokseen valituille opiskelijoille lähettiin kyselylomake. Kyselylomakkeeseen vastasi 104 opiskelijaa, joten vastausprosentiksi muodostui 21. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto käsiteltiin tilastollisesti. Tulokset esitettiin lukuina ja prosentteina sekä taulukoina ja kuvina.
Tulosten mukaan suuriosa opiskelijoista 62 % (n= 64) ei ollut käynyt ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatussa terveystarkastuksessa. Suurin syy terveystarkastuksesta poisjäämiseen oli tiedon puute. Terveystarkastuksessa olleet opiskelijat kokivat terveystarkastuksen hyödyllisenä ja oli pääsääntöisesti tyytyväisiä terveystarkastuksen sisältöön. Sairaanhoitopalveluita oli käyttänyt vain kolmannes. Opiskelijoista suurin osa ilmoitti, ettei tiennyt mahdollisuudesta mennä sairastuttuaan opiskeluterveydenhuoltoon.
Opiskelijoista neljänneksellä oli ollut kuluneen vuoden aikana mielenterveysongelmia. Heistä neljännes oli hakenut apua opiskeluterveydenhuollosta. Päihdeongelmia opiskelijoista oli ollut 14 %:lla, heistä ketään ei ollut hakenut apua opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijoista vain noin puolet koki voivansa luottaa päihde- ja mielenterveysongelmissa opiskeluterveydenhuoltoon.
Opiskelijat olivat kiinnostuneita erilaisista terveysneuvontatilanteista, suurin osa tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista suhtautui terveysneuvontaan myönteisesti. Eniten opiskelijoita kiinnosti stressinhallinta, painonhallinta sekä ihmissuhde- ja itsetuntoasiat. Opiskelijat eivät olleet juurikaan kiinnostuneita tupakka- ja alkoholineuvonnasta, eivät myöskään seksuaalisuuteen liittyvästä neuvonnasta. Terveystarkastuksessa tulisi käyttää enemmän aikaa terveysneuvontaan, sillä suurin osa opiskelijoista toivoi yksilöohjausta. Lisäksi tulisi kiinnittää huomioita opiskelijoiden tiedottamiseen opiskeluterveydenhuollon palveluista ja niiden saatavuudesta.