Hiljainen tieto - Case: Nordean keskitetty yksikkö.
Roininen, Niku (2011)
Roininen, Niku
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011092713267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011092713267
Tiivistelmä
Tämän raportin tarkoituksena oli määritellä hiljaisen tiedon esiintymistä Nordean keskitetyssä yksikössä, ja esittää ehdotuksia hiljaisen tiedon tehokkaalle eteenpäin siirtämiselle. Hiljaisen tiedon merkitys nousee tulevaisuudessa korkeammalle, sillä suuret ikäluokat alkavat vähitellen jäädä eläkkeelle ja pahimmassa tapauksessa heidän mukanaan katoaa paljon arvokasta tietotaitoa. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan tässä tapauksessa sanatonta tietämystä, joka karttuu ihmisille käytännön kokemuksen kautta. Työn teoreettinen viitekehys koostuu neljästä osasta. Osat ovat seuraavat: organisaation oppiminen, hiljainen tieto, mentorointi ja Nordea Account product services.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, jonka teemat valittiin raportin teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimuksen otantaan kuului kuusi Nordean toimihenkilöä ja haastattelut olivat kestoiltaan noin 20 minuuttia. Toinen käytetty tutkimusmenetelmä oli osallistuva havainnointi. Olen itse töissä raportissa kuvatussa toimintaympäristössä, ja minun on ollut tätä kautta mahdollista saada paljon tietoa Nordea Account Product servicesistä ja sen toimintatavoista.
Haastattelujen perusteella saatiin selville, että hiljaista tietoa esiintyy tutkimuskohteessa runsaasti. Osa tästä tiedosta jää väistämättä hiljaiseksi, mutta huomattava osa saadaan siirrettyä eteenpäin, niin kauan kuin tiedonsiirrolle luodaan suotuisa ilmapiiri, ja sitä myös pidetään yllä. Tutkimustuloksista vedetyissä johtopäätöksissä nostettiin esiin useita toimenpide-ehdotuksia, joilla hiljaisen tiedon siirtoa tuleville pankkisukupolville voidaan tehostaa. Kenties tärkeimmiksi asioiksi hiljaisen tiedon siirtämisessä nousivat työnkierrosta huolehtiminen ja oikeanlaisen mentorointikulttuurin luominen ja ylläpito.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, jonka teemat valittiin raportin teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimuksen otantaan kuului kuusi Nordean toimihenkilöä ja haastattelut olivat kestoiltaan noin 20 minuuttia. Toinen käytetty tutkimusmenetelmä oli osallistuva havainnointi. Olen itse töissä raportissa kuvatussa toimintaympäristössä, ja minun on ollut tätä kautta mahdollista saada paljon tietoa Nordea Account Product servicesistä ja sen toimintatavoista.
Haastattelujen perusteella saatiin selville, että hiljaista tietoa esiintyy tutkimuskohteessa runsaasti. Osa tästä tiedosta jää väistämättä hiljaiseksi, mutta huomattava osa saadaan siirrettyä eteenpäin, niin kauan kuin tiedonsiirrolle luodaan suotuisa ilmapiiri, ja sitä myös pidetään yllä. Tutkimustuloksista vedetyissä johtopäätöksissä nostettiin esiin useita toimenpide-ehdotuksia, joilla hiljaisen tiedon siirtoa tuleville pankkisukupolville voidaan tehostaa. Kenties tärkeimmiksi asioiksi hiljaisen tiedon siirtämisessä nousivat työnkierrosta huolehtiminen ja oikeanlaisen mentorointikulttuurin luominen ja ylläpito.