Henkilökohtaisen palveluneuvojan sijoitusosaaminen, Case: Nordea Pankki Suomi Oyj, Keski-Suomi
Juvonen, Janne (2011)
Juvonen, Janne
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091813094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091813094
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, mikä on henkilökohtaisten palveluneuvojien sijoitusosaamisen taso Nordean Keski-Suomen alueen konttoreissa. Tutkimustulosten pohjalta etsittiin myös mahdollisia lisäkoulutustarpeita sijoitusosaamisen kehittämiseksi. Työn alatavoitteena pyrittiin lisäksi selvittämään sijoitusosaamisen kannalta syitä pankkien sijoitusneuvonnasta julkaistuihin negatiivisiin uutisointeihin ja keinoja niiden välttämiseen. Työn teoreettisessa viitekehyksessä paneuduttiin sijoitusosaamisen eri osa-alueisiin kuten sijoituspalveluiden tarjontaan ja sääntelyyn, sijoitustuotteisiin, sijoittamisen riskeihin sekä riskien pienentämiseen ja mittaamiseen.
Työn tutkimusosuus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin saatekirjeessä mukana olevana linkkinä vastaajien työsähköposteihin. Kyselyyn vastasi 26 Keski-Suomen alueen henkilökohtaista palveluneuvojaa (palautusprosentti 44 %). Kyselylomake muodostui strukturoiduista, sekamuotoisista ja avoimista kysymyksistä. Lomake oli jaettu viiteen osioon, joiden avulla kartoitettiin vastaajien koulutusta ja kokemusta, riskienkartoitusta ja sijoitusmarkkinaosaamista, sekä riski- ja tuoteosaamista.
Tutkimuksen tulosten perusteella, suhteellisen usein tarjottavien sijoitustuotteiden sijoitusosaaminen oli hyvällä tai melko hyvällä tasolla. Lisäkoulutusta näistä tuotteista kaipasi vain pieni osa kyselyyn vastanneista. Harvemmin tarjottavia tuotteita, kuten sertifikaatteja, ETF:iä ja warrantteja osattiin huonommin ja lisäkoulutus tuotteista koettiin tarpeelliseksi, varsinkin siinä tapauksessa, jos tuotteiden tarjonta kasvaa tulevaisuudessa. Sijoitusmarkkinaosaamisessa koulutuksen tarvetta havaittiin osakesijoittamiseen liittyen. Alatavoitteen osalta negatiivisten uutisointien mahdollisia aiheuttajia löydettiin eniten riskienkartoitusosaamisen osa-alueelta ja niiden välttämiseksi mm. sijoitusoppaan käytön lisääminen koettiin tulosten perusteella tärkeäksi. Kehitysehdotuksena osaamiskartoitusta toivotaan suoritettavan jatkossa vuosittaisin kyselyin ja haastatteluin sijoitusosaamisen jatkuvaksi kehittämiseksi.
Työn tutkimusosuus suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin saatekirjeessä mukana olevana linkkinä vastaajien työsähköposteihin. Kyselyyn vastasi 26 Keski-Suomen alueen henkilökohtaista palveluneuvojaa (palautusprosentti 44 %). Kyselylomake muodostui strukturoiduista, sekamuotoisista ja avoimista kysymyksistä. Lomake oli jaettu viiteen osioon, joiden avulla kartoitettiin vastaajien koulutusta ja kokemusta, riskienkartoitusta ja sijoitusmarkkinaosaamista, sekä riski- ja tuoteosaamista.
Tutkimuksen tulosten perusteella, suhteellisen usein tarjottavien sijoitustuotteiden sijoitusosaaminen oli hyvällä tai melko hyvällä tasolla. Lisäkoulutusta näistä tuotteista kaipasi vain pieni osa kyselyyn vastanneista. Harvemmin tarjottavia tuotteita, kuten sertifikaatteja, ETF:iä ja warrantteja osattiin huonommin ja lisäkoulutus tuotteista koettiin tarpeelliseksi, varsinkin siinä tapauksessa, jos tuotteiden tarjonta kasvaa tulevaisuudessa. Sijoitusmarkkinaosaamisessa koulutuksen tarvetta havaittiin osakesijoittamiseen liittyen. Alatavoitteen osalta negatiivisten uutisointien mahdollisia aiheuttajia löydettiin eniten riskienkartoitusosaamisen osa-alueelta ja niiden välttämiseksi mm. sijoitusoppaan käytön lisääminen koettiin tulosten perusteella tärkeäksi. Kehitysehdotuksena osaamiskartoitusta toivotaan suoritettavan jatkossa vuosittaisin kyselyin ja haastatteluin sijoitusosaamisen jatkuvaksi kehittämiseksi.