Puvustuksen suunnittelu lastennäytelmään Saapasjalkakissa
Kurikkala, Johanna (2011)
Kurikkala, Johanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091112970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091112970
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni aiheena minulla oli suunnitella puvustus lastenteatteriesitykseen Saapasjalkakissa. Näytelmä on osa Savonlinnan musiikkiopiston ja Savonlinnan Teatterin yhteistyötä ja se sai ensi-iltansa huhtikuussa 2011. Näytelmän ohjasi Niko Taskinen ja siinä oli mukana 14, iältään 8-13-vuotiasta lasta. Roolihahmoja oli yhteensä 35.
Tavoitteenani oli luoda hullutteleva ja hauska puvustus, joka tukee näytelmän absurdia tyyliä. Suunnittelun pohjana olen käyttänyt J. Michael Gilletten suunnittelu- ja ongelmanratkaisumallia. Malli rakentuu seitsemästä eri vaiheesta, sitoutumisesta, analyysistä, tutkimuksesta, valinnasta, haudonnasta, toteutuksesta ja arvioinnista. Lisäksi käsikirjoituksen analysointiin käytin Rosemary Inghamin ja Liz Coveyn (1992) kehittämää analysointimetodia, jossa vastauksia etsitään selkeiden kysymysten kautta.
Tarina Saapasjalkakissasta pohjautuu Charles Perraultin vuonna 1697 ylös kirjaamaan satuun köyhästä myllärin pojasta, joka isänsä kuoltua saa perinnökseen ovelan kissan. Kissan neuvokkuuden avulla julma jättiläinen kukistetaan ja myllärinpoika saa prinsessan puolisokseen. Näytelmä mukailee sadun tarinaa, mutta mukaan on otettu ylimääräisiä hahmoja kuten mielipuolisia tohtoreita ja neljä peltopyytä sekä juorutoimittajia.
Tarkoituksenani oli saada kokemusta pukusuunnittelijan työstä, mutta myös nähdä ja oppia koko prosessista, mitä sisältyy näytelmän suunnittelun ensimmäisistä työvaiheista ensi-iltaan ja lopulta näytelmän purkuun. Puvustukseen varattu pieni budjetti ja projektin tiukka aikataulu olivat hyvin haasteellisia. Ohjaajalta ja yleisöltä kuulemani palautteen perusteella saavutin kuitenkin suunnittelussa tavoitteeni humoristisesta tyylistä. Saapasjalkakissa- projektin kautta sain myös arvokasta kokemusta teatterissa työskentelystä ja ennen kaikkea itseluottamukseni pukusuunnittelijana kasvoi ja kiinnostus pukusuunnittelijan ammattia kohtaan vahvistui.
Tavoitteenani oli luoda hullutteleva ja hauska puvustus, joka tukee näytelmän absurdia tyyliä. Suunnittelun pohjana olen käyttänyt J. Michael Gilletten suunnittelu- ja ongelmanratkaisumallia. Malli rakentuu seitsemästä eri vaiheesta, sitoutumisesta, analyysistä, tutkimuksesta, valinnasta, haudonnasta, toteutuksesta ja arvioinnista. Lisäksi käsikirjoituksen analysointiin käytin Rosemary Inghamin ja Liz Coveyn (1992) kehittämää analysointimetodia, jossa vastauksia etsitään selkeiden kysymysten kautta.
Tarina Saapasjalkakissasta pohjautuu Charles Perraultin vuonna 1697 ylös kirjaamaan satuun köyhästä myllärin pojasta, joka isänsä kuoltua saa perinnökseen ovelan kissan. Kissan neuvokkuuden avulla julma jättiläinen kukistetaan ja myllärinpoika saa prinsessan puolisokseen. Näytelmä mukailee sadun tarinaa, mutta mukaan on otettu ylimääräisiä hahmoja kuten mielipuolisia tohtoreita ja neljä peltopyytä sekä juorutoimittajia.
Tarkoituksenani oli saada kokemusta pukusuunnittelijan työstä, mutta myös nähdä ja oppia koko prosessista, mitä sisältyy näytelmän suunnittelun ensimmäisistä työvaiheista ensi-iltaan ja lopulta näytelmän purkuun. Puvustukseen varattu pieni budjetti ja projektin tiukka aikataulu olivat hyvin haasteellisia. Ohjaajalta ja yleisöltä kuulemani palautteen perusteella saavutin kuitenkin suunnittelussa tavoitteeni humoristisesta tyylistä. Saapasjalkakissa- projektin kautta sain myös arvokasta kokemusta teatterissa työskentelystä ja ennen kaikkea itseluottamukseni pukusuunnittelijana kasvoi ja kiinnostus pukusuunnittelijan ammattia kohtaan vahvistui.