Avun hakeminen endometrioosiin
Saukko, Rita (2011)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090112797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090112797
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää endometrioosin oireiden vuoksi hoitoon hakeutuneiden naisten kokemuksia hoitohenkilökunnan toiminnasta. Toimintaa tarkasteltiin ajalta, jolloin vastaajilla ei vielä ollut todettu endometrioosia. Tutkimuksessa selvitettiin myös tutkimusten aloittamis- ja diagnosointiajan pituutta sekä mistä terveydenhuollon toimipisteistä vastaajat olivat hakeneet apua. Tutkimusaineisto kerät-tiin keväällä 2011 Endometrioosiyhdistys Ry:n kotisivuille asetetun kvantitatiivisen kyselyn avulla. Tulokset analysointiin SPSS 17.0 -tilasto-ohjelman avulla. Avoimet kysymykset käsiteltiin sisällönanalyysin avulla. Kyselyyn osallistui 88 henkilöä, joilla kaikilla oli todettu endometrioosi.
Tutkimukset oli aloitettu heti ensimmäisellä hoitoonhakeutumiskerralla 34 %:lla vas-taajista ja alle vuoden sisällä 49 %:lla vastaajista. Toisaalta 23 % vastaajista oli hakenut apua yli 8 kertaa ennen tutkimusten aloittamista tai ajallisesti 16 % oli hakenut yli 6 vuotta apua. Diagnoosin oli valtaosa (83 %) saanut vuoden sisällä tutkimusten aloittamisesta. Tärkeimmäksi avunhakemispaikaksi selvisi yksityinen lääkäriasema (66 %) ja terveyskeskuksen lääkäri (55 %).
Kaikilla vastaajilla oli ollut ainakin yksi endometrioosin tyypillinen oire. Lähes kaikilla vastaajilla oli ollut kivuliaat kuukautiset (85 %), jotka monilla vastaajilla olivat toistuneet kuukausittain (65 %) ja joihin kipulääke ei auttanut (65 %). Useat naiset olivat kärsineet myös muista kivuista, kuten ulostamis-/virtsaamiskivuista (56 %). Monella vastaajista kuukautisvuodon määrä oli ollut runsas (59 %). Lapsettomuudesta tai vaikeudesta tulla raskaaksi oli kärsinyt 33 % vastaajista. Vastaajista 48 %:lla oli ollut 7–9 ja 35 %:lla 4–6 oiretta tai tuntemusta endometrioosista.
Vastaajilta selvitettiin kokemuksia hoitohenkilökunnan toiminnasta ajalta ennen vastaajan endometrioosidiagnoosia. Epäkohdiksi nousi esimerkiksi puutteellinen seurantakäynnin järjestäminen (53 %) sekä huono avun saanti oireisiin (52 %). Sen sijaan hoitohenkilökunta oli kohdellut vastaajaa asiallisesti (59 %) ja vastaaja oli kokenut helpoksi keskustelun oireista hoitohenkilökunnan kanssa (57 %). Vastaajan avunsaantia selvitettiin myös avoimien kysymyksien avulla. Avun saantia hidastaviksi tekijöiksi koettiin erityisesti hoitohenkilökunnan asenne ja käytös (66 %), kuten oireiden vähättely. Avunsaantia nopeuttaviksi tekijöiksi nousi erityisesti oireiden ottaminen vakavasti (52 %) ja asiantunteva lääkäri (45 %).
Tutkimukset oli aloitettu heti ensimmäisellä hoitoonhakeutumiskerralla 34 %:lla vas-taajista ja alle vuoden sisällä 49 %:lla vastaajista. Toisaalta 23 % vastaajista oli hakenut apua yli 8 kertaa ennen tutkimusten aloittamista tai ajallisesti 16 % oli hakenut yli 6 vuotta apua. Diagnoosin oli valtaosa (83 %) saanut vuoden sisällä tutkimusten aloittamisesta. Tärkeimmäksi avunhakemispaikaksi selvisi yksityinen lääkäriasema (66 %) ja terveyskeskuksen lääkäri (55 %).
Kaikilla vastaajilla oli ollut ainakin yksi endometrioosin tyypillinen oire. Lähes kaikilla vastaajilla oli ollut kivuliaat kuukautiset (85 %), jotka monilla vastaajilla olivat toistuneet kuukausittain (65 %) ja joihin kipulääke ei auttanut (65 %). Useat naiset olivat kärsineet myös muista kivuista, kuten ulostamis-/virtsaamiskivuista (56 %). Monella vastaajista kuukautisvuodon määrä oli ollut runsas (59 %). Lapsettomuudesta tai vaikeudesta tulla raskaaksi oli kärsinyt 33 % vastaajista. Vastaajista 48 %:lla oli ollut 7–9 ja 35 %:lla 4–6 oiretta tai tuntemusta endometrioosista.
Vastaajilta selvitettiin kokemuksia hoitohenkilökunnan toiminnasta ajalta ennen vastaajan endometrioosidiagnoosia. Epäkohdiksi nousi esimerkiksi puutteellinen seurantakäynnin järjestäminen (53 %) sekä huono avun saanti oireisiin (52 %). Sen sijaan hoitohenkilökunta oli kohdellut vastaajaa asiallisesti (59 %) ja vastaaja oli kokenut helpoksi keskustelun oireista hoitohenkilökunnan kanssa (57 %). Vastaajan avunsaantia selvitettiin myös avoimien kysymyksien avulla. Avun saantia hidastaviksi tekijöiksi koettiin erityisesti hoitohenkilökunnan asenne ja käytös (66 %), kuten oireiden vähättely. Avunsaantia nopeuttaviksi tekijöiksi nousi erityisesti oireiden ottaminen vakavasti (52 %) ja asiantunteva lääkäri (45 %).