Aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaava ohjausmalli : Aivohalvauskuntoutujan liikkumista tukevan toiminnan kehittäminen Pudasjärven terveysaseman lyhytaikaisosastolla
Jaakkola, Riitta (2011)
Jaakkola, Riitta
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011081912633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011081912633
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma
Tekijä: Jaakkola, Riitta
Opinnäytetyön nimi: Aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaava ohjausmalli
Työn ohjaajat: Yliopettaja, TtT Eija Niemelä; Yliopettaja, TtT Pirkko Sandelin; Yliopettaja, TtT Arja Veijola
Työn valmistumislukukausi ja vuosi: kevät 2011 Sivumäärä:98+5
Tämän kehittämistoiminnan taustalla oli Pudasjärven terveysaseman lyhytaikaisosastolle suunnattu kuntoutuskoulutus vuosina 2008–2009. Tässä raportissa on kuvattu aivohalvauskuntoutujan aktiivista liikkumista tukevan toiminnan ilmenemistä ennen ja jälkeen kehittämistoimintaa. Lisäksi on kuvattu kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli kehittää aivohalvauskuntoutujan aktiivista liikkumista tukevaa toimintaa. Kehittämistoiminta eteni selvittelyvaiheesta suunnittelun ja toteuttamisen jälkeen aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaavan ohjausmallin arviointivaiheeseen.
Kehittämistoiminnan lähestymistapana oli osallistava toimintatutkimus. Alku- ja lopputilanteen aineisto kerättiin moniammatillisesta osallistujaryhmästä koostuvalta hoitohenkilöstöltä (n=9/7) Learning Cafe -pienryhmäkeskustelun avulla. Tulevaisuuden suunnitteluun tähtäävässä vaiheessa kehittämisen lähtökohtana olivat alkutilanteen aineistojen analyysin tulokset sekä tulevaisuuden muistelusta kerätty päiväkirja-aineisto osallistuvan ryhmän jäseniltä (n=4). Toteuttamisvaiheen aineisto muodostui hoitohenkilöstön (n=9) itsearvioinneista sekä kehittämistoiminnan vetäjän reflektiopäiväkirja-merkinnöistä, jotka olivat keskeisenä aineistona koko kehittämisprosessin ajan. Aineistot analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.
Kehittämistoiminnan tuloksena syntyneen aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaavan ohjausmallin lähtökohtana on kuntoutumista edistävän hoitotyön tunteminen, jossa korostuu kuntoutujan aktiivinen asema. Se merkitsee hoitohenkilöstön näkökulmasta kuntoutujan yksilöllisten tarpeitten tunnistamista sekä hänen voimavarojensa hyödyntämistä siirtomenetelmien ohjaamisessa. Hoitohenkilöstöltä se edellyttää tiedollisen, taidollisen ja asenteellisen tuen antamista. Osallisuus aivohalvauskuntoutujan hoitotyön kehittämiseen, sitoutuminen kehittämistoimintaan ja johdolta saatu tuki olivat ohjausmallin kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tämä kehittämistoiminta tuotti uutta tietoa aivohalvauskuntoutujan hoitotyön kehittämistyöstä. Kehittämistoiminnassa kehitettiin aivohalvauskuntoutujan tarpeita vastaava ohjausmalli, jossa aivohalvauskuntoutuja nähdään aktiivisena osallistujana. Se edellyttää kuntoutujan tarpeiden huomioista yksilöllisesti. Kehittämistoiminnan tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla vastaavilla osastoilla. Jatkossa on tarpeellista saada lisää näyttöä ohjausmallin tulosten soveltamisesta ja hyödyllisyydestä sekä muutosten pysyvyydestä aivohalvauskuntoutujan hoitotyössä.
Asiasanat: kuntoutumista edistävä hoitotyö, aivohalvaus, aivohalvauskuntoutuja, aktiivista liikkumista tukeva toiminta
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma
Tekijä: Jaakkola, Riitta
Opinnäytetyön nimi: Aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaava ohjausmalli
Työn ohjaajat: Yliopettaja, TtT Eija Niemelä; Yliopettaja, TtT Pirkko Sandelin; Yliopettaja, TtT Arja Veijola
Työn valmistumislukukausi ja vuosi: kevät 2011 Sivumäärä:98+5
Tämän kehittämistoiminnan taustalla oli Pudasjärven terveysaseman lyhytaikaisosastolle suunnattu kuntoutuskoulutus vuosina 2008–2009. Tässä raportissa on kuvattu aivohalvauskuntoutujan aktiivista liikkumista tukevan toiminnan ilmenemistä ennen ja jälkeen kehittämistoimintaa. Lisäksi on kuvattu kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli kehittää aivohalvauskuntoutujan aktiivista liikkumista tukevaa toimintaa. Kehittämistoiminta eteni selvittelyvaiheesta suunnittelun ja toteuttamisen jälkeen aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaavan ohjausmallin arviointivaiheeseen.
Kehittämistoiminnan lähestymistapana oli osallistava toimintatutkimus. Alku- ja lopputilanteen aineisto kerättiin moniammatillisesta osallistujaryhmästä koostuvalta hoitohenkilöstöltä (n=9/7) Learning Cafe -pienryhmäkeskustelun avulla. Tulevaisuuden suunnitteluun tähtäävässä vaiheessa kehittämisen lähtökohtana olivat alkutilanteen aineistojen analyysin tulokset sekä tulevaisuuden muistelusta kerätty päiväkirja-aineisto osallistuvan ryhmän jäseniltä (n=4). Toteuttamisvaiheen aineisto muodostui hoitohenkilöstön (n=9) itsearvioinneista sekä kehittämistoiminnan vetäjän reflektiopäiväkirja-merkinnöistä, jotka olivat keskeisenä aineistona koko kehittämisprosessin ajan. Aineistot analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.
Kehittämistoiminnan tuloksena syntyneen aivohalvauskuntoutujan siirtomenetelmiä kuvaavan ohjausmallin lähtökohtana on kuntoutumista edistävän hoitotyön tunteminen, jossa korostuu kuntoutujan aktiivinen asema. Se merkitsee hoitohenkilöstön näkökulmasta kuntoutujan yksilöllisten tarpeitten tunnistamista sekä hänen voimavarojensa hyödyntämistä siirtomenetelmien ohjaamisessa. Hoitohenkilöstöltä se edellyttää tiedollisen, taidollisen ja asenteellisen tuen antamista. Osallisuus aivohalvauskuntoutujan hoitotyön kehittämiseen, sitoutuminen kehittämistoimintaan ja johdolta saatu tuki olivat ohjausmallin kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tämä kehittämistoiminta tuotti uutta tietoa aivohalvauskuntoutujan hoitotyön kehittämistyöstä. Kehittämistoiminnassa kehitettiin aivohalvauskuntoutujan tarpeita vastaava ohjausmalli, jossa aivohalvauskuntoutuja nähdään aktiivisena osallistujana. Se edellyttää kuntoutujan tarpeiden huomioista yksilöllisesti. Kehittämistoiminnan tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla vastaavilla osastoilla. Jatkossa on tarpeellista saada lisää näyttöä ohjausmallin tulosten soveltamisesta ja hyödyllisyydestä sekä muutosten pysyvyydestä aivohalvauskuntoutujan hoitotyössä.
Asiasanat: kuntoutumista edistävä hoitotyö, aivohalvaus, aivohalvauskuntoutuja, aktiivista liikkumista tukeva toiminta