Ohutlevyosia valmistavien tuotantosolujen tehokkuuden parantaminen
Keskisarja, Herkko (2011)
Keskisarja, Herkko
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011081912627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011081912627
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli parantaa tehokkuutta Ojala-Yhtymä OY:n Sievin tehtaan tuotantosolussa 12 ja 22. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää syyt tavoitetta alhaisempaan tehokkuuteen tuotantosoluissa, tehdä ehdotuksia tehokkuuden parantamiseen ja toteuttaa käytännössä löytyneet ratkaisut.
Työ aloitettiin tutustumalla soluissa oleviin koneisiin ja valmistettaviin tuotteisiin. Tämän jälkeen määritettiin tehokkuuden lähtötaso soluissa. Tehokkuuden mittarina käytettiin Overall Equipment Effectiveness:sia, jolla saatiin otettua huomioon useat tuotantohävikkien syyt ja jaettua ne kolmeen eri tekijään: käyttöasteeseen, tehokkuuteen ja laaduntuottokykyyn. Suurimmaksi tuotantohävikiksi muodostui levytyökeskuksien asetusajat. Asetusaikojen lyhentämiseen käytettiin SMED-menetelmää, jossa pyritään lyhentämään ulkoisia asetusaikoja.
Tulokset selvitettiin suorittamalla tehokkuuden mittaus tehtyjen asetusaikoja lyhentävien toimenpiteiden jälkeen. Mittauksista selvisi, että solussa 12 kokonaistehokkuus heikkeni noin yhdeksän prosenttia ja käyttöaste parani noin kolmetoista prosenttia. Solussa 22 kokonaistehokkuus laski noin yhden prosentin ja käyttöaste parani kaksikymmentä prosenttia. Opinnäytetyön tuloksissa on mainittu syyt kokonaistehokkuuden laskuun.
Työ aloitettiin tutustumalla soluissa oleviin koneisiin ja valmistettaviin tuotteisiin. Tämän jälkeen määritettiin tehokkuuden lähtötaso soluissa. Tehokkuuden mittarina käytettiin Overall Equipment Effectiveness:sia, jolla saatiin otettua huomioon useat tuotantohävikkien syyt ja jaettua ne kolmeen eri tekijään: käyttöasteeseen, tehokkuuteen ja laaduntuottokykyyn. Suurimmaksi tuotantohävikiksi muodostui levytyökeskuksien asetusajat. Asetusaikojen lyhentämiseen käytettiin SMED-menetelmää, jossa pyritään lyhentämään ulkoisia asetusaikoja.
Tulokset selvitettiin suorittamalla tehokkuuden mittaus tehtyjen asetusaikoja lyhentävien toimenpiteiden jälkeen. Mittauksista selvisi, että solussa 12 kokonaistehokkuus heikkeni noin yhdeksän prosenttia ja käyttöaste parani noin kolmetoista prosenttia. Solussa 22 kokonaistehokkuus laski noin yhden prosentin ja käyttöaste parani kaksikymmentä prosenttia. Opinnäytetyön tuloksissa on mainittu syyt kokonaistehokkuuden laskuun.