Sähköisen rakenteisen hoitokertomuksen käyttökokemuksia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotihoidossa
Välimäki, Merja (2011)
Välimäki, Merja
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011073012547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011073012547
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Etelä-Karjalan sosiaali- ja terve-yspiirin (Eksote) kotihoidon hoitokertomuksen tukikäyttäjien kokemuksia sähköisen rakenteisen kirjaamisen koulutuksista ja käytöstä. Tarkoituksena oli myös selvittää sähköisen rakenteisen kirjaamisen aiheuttamia muutoksia kotihoidon kirjaamiskäytännöissä. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin kotihoidon tukikäyttäjiltä täsmäryhmähaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui 20 henkilöä. Haastattelut tehtiin tammi- ja helmikuussa 2011. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan liian aikaisin järjestetyt ryhmäkoulutukset olivat vai-keuttaneet rakenteisen kirjaamisen käytön oppimista. Hoitotyön prosessi oli ollut vielä useille epäselvä, ja hoitokertomusten aloittamista pidettiin vaikeana. Ennen käyttöönottoa ei ollut ollut riittävästi aikaa opetella uuden kirjaamismallin käyttöä, ja sen käyttäminen oli vienyt aiempaa enemmän aikaa. Eniten apua ja tukea rakenteisen kirjaamisen opettelussa oli saatu työtovereilta. Kotihoidolle sopivien komponenttien puute oli vaikeuttanut vielä kirjaamista. Kirjaamismallia moitittiin ongelmakeskeiseksi ja positiivisten asioiden kirjaamista vaikeaksi. Kertauskoulutusta pidettiin tarpeellisena. Vaikka kirjaukset olivat vähentyneet käyttöönoton alussa, oli kirjattu teksti vähitellen alkanut lisääntyä. Kirjattu teksti oli myös aiempaa asiallisempaa ja suunnitelmallisempaa. Asennoituminen rakenteiseen kirjaamiseen oli vaikuttanut paljon sen oppimiseen ja käyttämiseen. Tiedon hakua ja toteutusten kirjaamista useimmat pitivät helppona, ja päivittäisen käytön myötä tapahtuva rutinoituminen auttoi kirjaamisessa.
Johtopäätöksinä voidaan esittää, että kirjaamiskoulutusta järjestetään pienissä ryhmissä mahdollisimman lähellä käyttöönottoa. Se helpottaa varsinkin sellaisia kirjaajia, joille tietokoneen käyttö ei ole ennestään kovin tuttua. Ennen käyttöönottoa ja sen alussa tarvitaan aikaa uuden kirjaamismallin käytön opetteluun. Hoitotyön prosessin tunteminen helpottaa suunnitelmien tekoa, eikä hoitokertomusten aloittaminen tunnu niin vaikealta. Käyttöönoton alussa tuen tarve on suurin, ja silloin täytyy tukikäyttäjien olla tavoitettavissa. Kotihoidolle sopivien komponenttien luominen helpottaa kirjaamista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevia kirjaamiskoulutuksia suunniteltaessa.
Jatkossa olisi ajankohtaista tutkia kirjaamisen laatua sekä uuden kirjaamismallin juurtumista Eksoten kotihoidon kirjaamiskäytäntöihin.
Tutkimustulosten mukaan liian aikaisin järjestetyt ryhmäkoulutukset olivat vai-keuttaneet rakenteisen kirjaamisen käytön oppimista. Hoitotyön prosessi oli ollut vielä useille epäselvä, ja hoitokertomusten aloittamista pidettiin vaikeana. Ennen käyttöönottoa ei ollut ollut riittävästi aikaa opetella uuden kirjaamismallin käyttöä, ja sen käyttäminen oli vienyt aiempaa enemmän aikaa. Eniten apua ja tukea rakenteisen kirjaamisen opettelussa oli saatu työtovereilta. Kotihoidolle sopivien komponenttien puute oli vaikeuttanut vielä kirjaamista. Kirjaamismallia moitittiin ongelmakeskeiseksi ja positiivisten asioiden kirjaamista vaikeaksi. Kertauskoulutusta pidettiin tarpeellisena. Vaikka kirjaukset olivat vähentyneet käyttöönoton alussa, oli kirjattu teksti vähitellen alkanut lisääntyä. Kirjattu teksti oli myös aiempaa asiallisempaa ja suunnitelmallisempaa. Asennoituminen rakenteiseen kirjaamiseen oli vaikuttanut paljon sen oppimiseen ja käyttämiseen. Tiedon hakua ja toteutusten kirjaamista useimmat pitivät helppona, ja päivittäisen käytön myötä tapahtuva rutinoituminen auttoi kirjaamisessa.
Johtopäätöksinä voidaan esittää, että kirjaamiskoulutusta järjestetään pienissä ryhmissä mahdollisimman lähellä käyttöönottoa. Se helpottaa varsinkin sellaisia kirjaajia, joille tietokoneen käyttö ei ole ennestään kovin tuttua. Ennen käyttöönottoa ja sen alussa tarvitaan aikaa uuden kirjaamismallin käytön opetteluun. Hoitotyön prosessin tunteminen helpottaa suunnitelmien tekoa, eikä hoitokertomusten aloittaminen tunnu niin vaikealta. Käyttöönoton alussa tuen tarve on suurin, ja silloin täytyy tukikäyttäjien olla tavoitettavissa. Kotihoidolle sopivien komponenttien luominen helpottaa kirjaamista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevia kirjaamiskoulutuksia suunniteltaessa.
Jatkossa olisi ajankohtaista tutkia kirjaamisen laatua sekä uuden kirjaamismallin juurtumista Eksoten kotihoidon kirjaamiskäytäntöihin.