Matemaattisten aineiden opintojen haasteet AMK-opinnoissa tekniikan alalla Lahden ammattikorkeakoulussa
Valkonen, Tiina (2011)
Valkonen, Tiina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011072612535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011072612535
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeen avulla Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan vuosikurssien 2009 ja 2010 opiskelijoiden kokemuksia matemaattisten aineiden opintojen haasteista ja verrattiin niitä heidän taustatietoihin ja opintotuloksiin.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena paperisella kyselylomakkeella, joka koostui 11 kysymyksestä. Kyselylomake koostui viidestä osiosta, joissa selvitettiin opiskelijoiden taustatietoja, matemaattisten aineiden opintomenestystä, vaikeimmiksi koettuja matemaattisten aineiden aihealueita, mielipiteitä matemaattisten aineiden opiskelusta väittämien avulla sekä vapaasta kysymyksestä, mikä matemaattisten aineiden opiskelussa kiikastaa. Taustatietoina kysyttiin opiskelijoiden sukupuolta, ikää, pohjakoulutusta sekä koulutusohjelmaa. Opiskelijoiden opintomenestystä tutkittiin vertailemalla pohjakoulutuksen arvosanoja ja pohjakoulutuksen vaikutusta Lahden ammattikorkeakoulun tasokokeisiin ja peruskursseihin. Matemaattisten aineiden opiskeluun liittyviä väittämiä oli 22 ja niihin vastattiin 5-portaisella Likertin asteikolla. Kyselyyn vastasi 276 opiskelijaa kahdeksasta eri koulutusohjelmasta, vastausprosentti oli 56 % kaikista kyseisten vuosikurssien opiskelijoista.
Kyselylomakkeet tulokset analysoitiin Excel- ja SPSS-ohjelmistoilla ja tuloksia verrattiin vuosina 1994 – 2006 samoista aihealueista tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimustulokset olivat hyvin vertailukelpoisia ja samansuuntaisia.
Kyselylomakkeen tulokset antoivat hyvän ja laajan käsityksen siitä, miten tärkeää opiskelijoiden motivointi on matematiikan opinnoissa ja usein motivaattorina tai sen pilaajana toimii opettaja. Toisaalta tuloksissa on näkyivät suuresti opiskelijoiden tasoerot, jotka olivatkin oletuksena jo tutkimuksen alussa. Tutkimustulokset vahvistavat ajatusta siitä, että matemaattisten aineiden opettamiseen ja opiskeluun on tehtävä ammattikorkeakoulussa muutoksia, jos haluamme varmistaa valmistuvien insinööriemme hyvät matemaattiset tiedot ja taidot myös tulevaisuudessa. Ratkaisu tähän voisi olla pääsykokeiden ja/tai tasokokeiden muuttaminen sellaiseksi, että sen läpäisseillä on tarvittavat pohjatiedot varsinaisten matemaattisten kurssien suorittamiseksi. Mielestäni varsinaisia matemaattisten aineiden kursseja ei pitäisi räätälöidä vaihtelevan lähtötason mukaan helpommaksi, jolloin yleinen insinöörien matemaattinen tietotaito heikkenee.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena paperisella kyselylomakkeella, joka koostui 11 kysymyksestä. Kyselylomake koostui viidestä osiosta, joissa selvitettiin opiskelijoiden taustatietoja, matemaattisten aineiden opintomenestystä, vaikeimmiksi koettuja matemaattisten aineiden aihealueita, mielipiteitä matemaattisten aineiden opiskelusta väittämien avulla sekä vapaasta kysymyksestä, mikä matemaattisten aineiden opiskelussa kiikastaa. Taustatietoina kysyttiin opiskelijoiden sukupuolta, ikää, pohjakoulutusta sekä koulutusohjelmaa. Opiskelijoiden opintomenestystä tutkittiin vertailemalla pohjakoulutuksen arvosanoja ja pohjakoulutuksen vaikutusta Lahden ammattikorkeakoulun tasokokeisiin ja peruskursseihin. Matemaattisten aineiden opiskeluun liittyviä väittämiä oli 22 ja niihin vastattiin 5-portaisella Likertin asteikolla. Kyselyyn vastasi 276 opiskelijaa kahdeksasta eri koulutusohjelmasta, vastausprosentti oli 56 % kaikista kyseisten vuosikurssien opiskelijoista.
Kyselylomakkeet tulokset analysoitiin Excel- ja SPSS-ohjelmistoilla ja tuloksia verrattiin vuosina 1994 – 2006 samoista aihealueista tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimustulokset olivat hyvin vertailukelpoisia ja samansuuntaisia.
Kyselylomakkeen tulokset antoivat hyvän ja laajan käsityksen siitä, miten tärkeää opiskelijoiden motivointi on matematiikan opinnoissa ja usein motivaattorina tai sen pilaajana toimii opettaja. Toisaalta tuloksissa on näkyivät suuresti opiskelijoiden tasoerot, jotka olivatkin oletuksena jo tutkimuksen alussa. Tutkimustulokset vahvistavat ajatusta siitä, että matemaattisten aineiden opettamiseen ja opiskeluun on tehtävä ammattikorkeakoulussa muutoksia, jos haluamme varmistaa valmistuvien insinööriemme hyvät matemaattiset tiedot ja taidot myös tulevaisuudessa. Ratkaisu tähän voisi olla pääsykokeiden ja/tai tasokokeiden muuttaminen sellaiseksi, että sen läpäisseillä on tarvittavat pohjatiedot varsinaisten matemaattisten kurssien suorittamiseksi. Mielestäni varsinaisia matemaattisten aineiden kursseja ei pitäisi räätälöidä vaihtelevan lähtötason mukaan helpommaksi, jolloin yleinen insinöörien matemaattinen tietotaito heikkenee.