Penkkiviljely kuminan rikkakasvitorjunnassa
Piirto, Raija (2010)
Piirto, Raija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062312440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062312440
Tiivistelmä
Kuminasta on tullut varteenotettava artikkeli elintarvikeviennissä, ja sen viljely on vakiintunut ja hieman lisääntynyt Suomessa viime vuosien aikana. Kuminaa viljellään niin parhaimmilla kivennäismailla kuin myös multamailla. Tämä on luonut haastetta kuminan rikkakasvintorjuntaan.
Penkkiviljelyssä voidaan mekaanista rikkakasvien torjuntaa tehdä helpommin kuin tasamaaviljelyssä. Tällöin osa alueesta voidaan torjua rikkakasveista mekaanisesti ja vain varsinaiset rivit tarvitsevat kemiallisen torjunnan.
Kesäkuussa 2009 MTT:n Ylistaron tutkimusasemalla aloitettiin kolmevuotinen koe, jossa tutkittiin penkkiviljelyn ja siinä käytettävän mekaanisen torjunnan vaikutusta kuminan rikkakasvien määrään ja kuminan satoisuuteen. Vertailuna tutkimuksessa oli tasamaalla viljelty kemiallisesti torjuttu kumina sekä penkissä viljelty kumina, joka torjuttiin sekä mekaanisesti että kemiallisesti.
Rikkakasvit laskettiin ja punnittiin kesän aikana. Multamaalla rikkakasveja oli enemmän kuin kivennäismaalla niin ensimmäisessä kuin toisessakin laskennassa. Mekaaninen torjunta ei onnistunut täydellisesti. Koska kuminasta ei saada satoa ensimmäisenä kasvukautena, satoa pyrittiin ennustamaan paksuudeltaan yli 6 mm ylittäneiden kuminan juurien mukaan. Tasamaalla kasvaneilla kuminoilla yli 6 mm juuria oli melkein 90 % osuus (kivennäismaa) kun taas penkissä kasvaneilla päästiin 79 % ja 74 % osuuteen (kuva 13). Multamaalla ei kuitenkaan päästy lähellekään vastaavia lukemia. Multamaalla tasamaakasvuston yli 6 mm juurien osuus oli 79 % ja penkissä kasvaneiden prosenttiosuudet olivat 63 % ja 56 %.
Penkkiviljelyssä voidaan mekaanista rikkakasvien torjuntaa tehdä helpommin kuin tasamaaviljelyssä. Tällöin osa alueesta voidaan torjua rikkakasveista mekaanisesti ja vain varsinaiset rivit tarvitsevat kemiallisen torjunnan.
Kesäkuussa 2009 MTT:n Ylistaron tutkimusasemalla aloitettiin kolmevuotinen koe, jossa tutkittiin penkkiviljelyn ja siinä käytettävän mekaanisen torjunnan vaikutusta kuminan rikkakasvien määrään ja kuminan satoisuuteen. Vertailuna tutkimuksessa oli tasamaalla viljelty kemiallisesti torjuttu kumina sekä penkissä viljelty kumina, joka torjuttiin sekä mekaanisesti että kemiallisesti.
Rikkakasvit laskettiin ja punnittiin kesän aikana. Multamaalla rikkakasveja oli enemmän kuin kivennäismaalla niin ensimmäisessä kuin toisessakin laskennassa. Mekaaninen torjunta ei onnistunut täydellisesti. Koska kuminasta ei saada satoa ensimmäisenä kasvukautena, satoa pyrittiin ennustamaan paksuudeltaan yli 6 mm ylittäneiden kuminan juurien mukaan. Tasamaalla kasvaneilla kuminoilla yli 6 mm juuria oli melkein 90 % osuus (kivennäismaa) kun taas penkissä kasvaneilla päästiin 79 % ja 74 % osuuteen (kuva 13). Multamaalla ei kuitenkaan päästy lähellekään vastaavia lukemia. Multamaalla tasamaakasvuston yli 6 mm juurien osuus oli 79 % ja penkissä kasvaneiden prosenttiosuudet olivat 63 % ja 56 %.