HSY-alueen jätevesipumppaamoiden kaukokäyttöjärjestelmien yhtenäistäminen
Veijalainen, Vili (2011)
Veijalainen, Vili
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062012324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062012324
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön aihe syntyi Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan vesitoimintojen yhdistyttyä HSY-vedeksi vuoden 2010 alussa. Jokaisella kaupungilla oli käytössä oma jätevesipumppaamoiden kaukokäyttöjärjestelmä. Yhdistymisen myötä HSY-alueella oli nyt yhteensä yli viisisataa jätevedenpumppaamoa. Yhteisen organisaation myötä neljän eri pumppaamojärjestelmän ylläpito ei enää ollut järkevää, joten päätettiin käynnistää selvitystyö järjestelmien yhdistämismahdollisuuksista.
Työ jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osiossa kartoitettiin nyt käytössä olevien järjestelmien toteutusta sekä laitteistoa. Työn seuraavassa osiossa tutkittiin käytössä olevien tiedonsiirtotapojen ominaisuuksia ja soveltuvuutta pumppaamotiedonsiirtoon. Viimeisessä osiossa tutkittiin järjestelmien yhdistämismahdollisuuksia aiempien osioiden selvitysten perusteella.
Ensimmäisen osion päätteeksi tuotettiin kuvaukset eri järjestelmiin asennetuista ala-asemista ja käytössä olevista tiedonsiirtotavoista. Kaukokäyttöjärjestelmien pitkästä elinkaaresta johtuen käytössä oli monia laitesukupolvia sekä monen eri tyypin tiedonsiirtoratkaisuja.
Eri tiedonsiirtoratkaisuiden soveltuvuutta pumppaamotiedonsiirtoon tutkittiin vertailemalla niiden toteutustapoja ja ominaisuuksia sekä myös eri tiedonsiirtotapojen käyttö- ja perustamiskustannuksia. Vertailussa parhaiten tarkoitukseen soveltuviksi todettiin radiomodeemi- ja GPRS-tiedonsiirto.
Työn viimeisessä vaiheessa tutkittiin yhden yhtenäisen kaukokäyttöjärjestelmän toteutusta. Lähtökohtana oli hyödyntää mahdollisimman suuri osa jo asennetuista pumppaamon ala-asemista. Selvityksen tuloksena esitettiin avoimen kaukokäyttöjärjestelmän periaatteellista toteutusmallia.
Tämän selvitystyö toimi lähdeaineistona syksyllä 2010 käynnistetylle yhtenäisen pumppaamoiden kaukokäyttöjärjestelmän yleissuunnitteluprojektille.
Työ jaettiin kolmeen osaan. Ensimmäisessä osiossa kartoitettiin nyt käytössä olevien järjestelmien toteutusta sekä laitteistoa. Työn seuraavassa osiossa tutkittiin käytössä olevien tiedonsiirtotapojen ominaisuuksia ja soveltuvuutta pumppaamotiedonsiirtoon. Viimeisessä osiossa tutkittiin järjestelmien yhdistämismahdollisuuksia aiempien osioiden selvitysten perusteella.
Ensimmäisen osion päätteeksi tuotettiin kuvaukset eri järjestelmiin asennetuista ala-asemista ja käytössä olevista tiedonsiirtotavoista. Kaukokäyttöjärjestelmien pitkästä elinkaaresta johtuen käytössä oli monia laitesukupolvia sekä monen eri tyypin tiedonsiirtoratkaisuja.
Eri tiedonsiirtoratkaisuiden soveltuvuutta pumppaamotiedonsiirtoon tutkittiin vertailemalla niiden toteutustapoja ja ominaisuuksia sekä myös eri tiedonsiirtotapojen käyttö- ja perustamiskustannuksia. Vertailussa parhaiten tarkoitukseen soveltuviksi todettiin radiomodeemi- ja GPRS-tiedonsiirto.
Työn viimeisessä vaiheessa tutkittiin yhden yhtenäisen kaukokäyttöjärjestelmän toteutusta. Lähtökohtana oli hyödyntää mahdollisimman suuri osa jo asennetuista pumppaamon ala-asemista. Selvityksen tuloksena esitettiin avoimen kaukokäyttöjärjestelmän periaatteellista toteutusmallia.
Tämän selvitystyö toimi lähdeaineistona syksyllä 2010 käynnistetylle yhtenäisen pumppaamoiden kaukokäyttöjärjestelmän yleissuunnitteluprojektille.