Stödjande av individens arbetshälsa : En litteraturstudie om arbetshälsofrämjande insatser sett ur ett vårdvetenskapligt perspektiv
Hultgren, Tina (2011)
Hultgren, Tina
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062012319
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011062012319
Tiivistelmä
Tämä tutkielma on laadullinen kirjallisuustutkimus jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään mikä on olennaista työterveyden tukemisessa, mitä työterveys tarkoittaa yksittäiselle ihmiselle sekä mitä hoitohenkilöstön tänä päivänä on huomioitava päivittäisessä työssään, yksilön tapaamisessa. Työn tarkoitus on myös antaa suuntaviivoja työterveysohjelman laatimiseksi. Työn hoitotieteellinen viitekehys on professori Katie Erikssonin näkemys terveydestä. Teoreettisen taustan mukaan hyvä työterveys on tärkeä osa yksilön kokonaista työkykyä. Työterveys on yksilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky.
Työterveyden käsite muotoutuu ajan ja yhdyskunnan kehityksen mukana. Työterveys on kuitenkin yksilöllinen kokemus mutta siihen tarvitaan tukea työpaikka- ja yhdyskuntatasolla.
Sekä kansainvälisesti että kansallisesti laaditaan terveyttä edistäviä tavoitteita työterveyden ja työkyvyn tukemiseksi. Tulokset työväestön keskuudesta osoittavat että yksilö edelleen tarvitsee tukea elämäntapojen parantamisessa ja kansantautien ennaltaehkäisemisessä. Työn menetelmä on ollut kirjallisuustutkimus ja tuloksen analyysimenetelmä sisällön analyysi. Sisällön analyysi osoittaa, että yksittäinen yksilö tarvitsee seuraavaa tukea työterveyden edistämiseksi: tukea ja vastuuta omasta hoidosta, työperäisen stressin käsittelyyn, ero terveysymmärryksessä naisten ja miesten kesken sekä vanhenemisen ja terveyden huomioon ottamiseen. Hoitohenkilökunnan täytyy paremmin huomioida hoitoon ja hoitajaan kohdistuvia odotuksia sekä ymmärtää, että terveysongelmat lisäävät poissaoloriskiä ja että panostukset terveyden edistämiseksi ovat tarpeellisia. Tärkeitä näkökohtia työterveysohjelman laatimisessa ovat työnantajan tieto ja ymmärrys terveydenedistämisen merkityksestä. Henkilökohtaisella panostuksella on huomattava merkitys yksittäisen työntekijän työterveyden tukemisessa. Tulos osoittaa että työterveys on teemana toistuvasti ajankohtainen ja laaja kehitysalue.
Työterveyden käsite muotoutuu ajan ja yhdyskunnan kehityksen mukana. Työterveys on kuitenkin yksilöllinen kokemus mutta siihen tarvitaan tukea työpaikka- ja yhdyskuntatasolla.
Sekä kansainvälisesti että kansallisesti laaditaan terveyttä edistäviä tavoitteita työterveyden ja työkyvyn tukemiseksi. Tulokset työväestön keskuudesta osoittavat että yksilö edelleen tarvitsee tukea elämäntapojen parantamisessa ja kansantautien ennaltaehkäisemisessä. Työn menetelmä on ollut kirjallisuustutkimus ja tuloksen analyysimenetelmä sisällön analyysi. Sisällön analyysi osoittaa, että yksittäinen yksilö tarvitsee seuraavaa tukea työterveyden edistämiseksi: tukea ja vastuuta omasta hoidosta, työperäisen stressin käsittelyyn, ero terveysymmärryksessä naisten ja miesten kesken sekä vanhenemisen ja terveyden huomioon ottamiseen. Hoitohenkilökunnan täytyy paremmin huomioida hoitoon ja hoitajaan kohdistuvia odotuksia sekä ymmärtää, että terveysongelmat lisäävät poissaoloriskiä ja että panostukset terveyden edistämiseksi ovat tarpeellisia. Tärkeitä näkökohtia työterveysohjelman laatimisessa ovat työnantajan tieto ja ymmärrys terveydenedistämisen merkityksestä. Henkilökohtaisella panostuksella on huomattava merkitys yksittäisen työntekijän työterveyden tukemisessa. Tulos osoittaa että työterveys on teemana toistuvasti ajankohtainen ja laaja kehitysalue.