Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Lapset arvioimassa päivähoidon laatua – haastattelututkimus espoolaisen päiväkodin 5-6-vuotiaille lapsille
Ikonen, Elina; Silventoinen, Riika (2011)
Ikonen, Elina
Silventoinen, Riika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061512090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061512090
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on kartoittaa tutkimuspäiväkodin 5—6-vuotiaiden lasten mielipidettä päivähoidosta. Opinnäytetyön tarkoituksena on myös edistää lasten osallisuutta päiväkodin laadun arviointiin osallistumisen kautta ja selvittää, miten he tällä hetkellä kokevat osallisuutensa toteutuvan päivähoidossa. Osallisuudella tässä opinnäytetyössä tarkoitetaan lasten kuulemista sekä heidän ottamistaan mukaan päiväkodin arjen ja toiminnan suunnitteluun. Tällä opinnäytetyöllä on myös tarkoitus selvittää päiväkodin tämän hetkistä asiakastyytyväisyyden tilaa lasten näkökulmasta. Päiväkodin henkilökunta kaipasi lasten vanhemmille suoritettavan asiakastyytyväisyyskyselyn lisäksi myös lasten mielipidettä kartoittavaa kyselyä. Opinnäytetyön teoreettisena pohjana käytettiin varhaiskasvatusta ja päivähoitoa, laatua varhaiskasvatuksessa, lapsen osallisuutta, lapsikeskeisyyttä ja lapsilähtöisyyttä sekä lapsen kuulemista.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimuspäiväkodin 5—6-vuotiaita lapsia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina tutkimuspäiväkodilla normaalin arjen lomassa. Haastattelutilanteista pyrittiin luomaan mahdollisimman rauhallinen ja lapsi saattoi kokea itsensä tärkeäksi sekä saavansa aikuiselta jakamattoman huomion ja keskittymisen vastauksiinsa. Opinnäytetyön tekijät toimivat itse haastattelijoina siten, että kumpikin haastatteli tahollaan yhtä lasta kerrallaan. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksena, joka sisältää piirteitä sekä määrällisestä että laadullisesta tutkimusotteesta. Haastattelulomake on vantaalaisen Pirkko Lumioksan tekemä ja se koostuu sekä suljetuista että avoimista kysymyksistä. Määrällisen aineiston analysoimme SPSS-järjestelmän avulla ja laadullisen aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuspäiväkodin lapset viihtyvät pääsääntöisesti hyvin päiväkodissa. He tulevat sinne mielellään ja heillä on siellä leikkikavereita. Heidät otetaan mukaan päättämään heitä koskevissa asioissa ainakin keskustelun tasolla, joten heidän osallisuutensa toteutuminen päivähoidon arjessa on suhteellisen hyvä. Päiväkodin toiminta on opinnäytetyön perusteella aikuistenkin osalta lapsiystävällistä, ja lapset kokevat tulevansa kuulluksi. Lasten mielestä päiväkodin melutaso on osittain liian korkea ja syyksi tälle lapset mainitsevat suuret ryhmäkoot ja huutamisen. Opinnäytetyön perusteella voidaan päätellä, että lapset osallistuisivat mielellään toiminnan suunnitteluun nykyistä aktiivisemmin.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimuspäiväkodin 5—6-vuotiaita lapsia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina tutkimuspäiväkodilla normaalin arjen lomassa. Haastattelutilanteista pyrittiin luomaan mahdollisimman rauhallinen ja lapsi saattoi kokea itsensä tärkeäksi sekä saavansa aikuiselta jakamattoman huomion ja keskittymisen vastauksiinsa. Opinnäytetyön tekijät toimivat itse haastattelijoina siten, että kumpikin haastatteli tahollaan yhtä lasta kerrallaan. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksena, joka sisältää piirteitä sekä määrällisestä että laadullisesta tutkimusotteesta. Haastattelulomake on vantaalaisen Pirkko Lumioksan tekemä ja se koostuu sekä suljetuista että avoimista kysymyksistä. Määrällisen aineiston analysoimme SPSS-järjestelmän avulla ja laadullisen aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuspäiväkodin lapset viihtyvät pääsääntöisesti hyvin päiväkodissa. He tulevat sinne mielellään ja heillä on siellä leikkikavereita. Heidät otetaan mukaan päättämään heitä koskevissa asioissa ainakin keskustelun tasolla, joten heidän osallisuutensa toteutuminen päivähoidon arjessa on suhteellisen hyvä. Päiväkodin toiminta on opinnäytetyön perusteella aikuistenkin osalta lapsiystävällistä, ja lapset kokevat tulevansa kuulluksi. Lasten mielestä päiväkodin melutaso on osittain liian korkea ja syyksi tälle lapset mainitsevat suuret ryhmäkoot ja huutamisen. Opinnäytetyön perusteella voidaan päätellä, että lapset osallistuisivat mielellään toiminnan suunnitteluun nykyistä aktiivisemmin.