CO-OP- ohjelma kouluikäisen lapsen toimintaterapiassa
Sankala, Kati (2011)
Sankala, Kati
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011747
Tiivistelmä
Noin kuudella prosentilla ikäluokan lapsista on motorisia vaikeuksia, jotka voivat ilmetä arjessa lievänä kömpelyytenä tai vakavampina liikunnallisina haasteina. Tutkimusten mukaan motoriset vaikeudet ovat suhteellisen pysyviä ja niillä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia yksilön itsetuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Lieviä motorisista vaikeuksista, joihin ei liity neurologisia löydöksiä, käytetään nimeä kehitykselliset koordinaatiohäiriöt.
Kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä omaavien lasten kuntoutukseen on Kanadassa kehitetty lyhytkestoinen toimintaterapiainterventio, Cognitive orientation to daily occupational performance (CO-OP), josta käytetään opinnäytetyössä nimeä CO-OP- ohjelma. Sen pääpiirteitä ovat tehtävälähtöisyys ja ongelmanratkaisun opettelu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli hankkia kokemuksia CO-OP- ohjelman käytöstä kouluikäisen lapsen toimintaterapiassa ja tutkia sen soveltuvuutta suomalaiseen toimintaterapiakulttuuriin. Perheen kokemukset CO-OP- ohjelmasta olivat keskeisenä kiinnostuksenkohteena.
Opinnäytetyö toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelutoiminnan oppimiskeskuksessa, HYVIpisteellä. Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, johon osallistui kouluikäinen lapsi perheineen. Vanhempien teemahaastattelujen kautta kerättiin tietoja perheen kokemuksista ja näkemyksistä lapsen toimintaterapiaan liittyen. Lapsen toimintaa havainnoitiin jokaisella terapiakerralla PVQ- havainnointimenetelmää käyttäen sekä vapaasti havainnoiden. Suoriutumista motorisissa tehtävissä arvioitiin toimintaterapiajakson alussa ja lopussa.
Tulosten perustella voidaan päätellä, että CO-OP- ohjelma on vaikuttava toimintaterapiamuoto. Useimmat lapsen tavoitteista saavutettiin jakson aikana. Harjoittelu oli lapselle mielekästä ja terapiajaksolla opituilla taidoilla oli positiivinen vaikutus hänen minäkuvaansa. Vanhemmat kokivat, että toimintaterapiajakson intensiivisyys tuki motoristen taitojen oppimista.
Opinnäytetyö antaa perustietoa CO-OP- ohjelmasta toimintaterapeuteille ja alan opiskelijoille. Työn tuloksia voidaan hyödyntää toimintaterapian erilaisissa toteutusympäristöissä.
Kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä omaavien lasten kuntoutukseen on Kanadassa kehitetty lyhytkestoinen toimintaterapiainterventio, Cognitive orientation to daily occupational performance (CO-OP), josta käytetään opinnäytetyössä nimeä CO-OP- ohjelma. Sen pääpiirteitä ovat tehtävälähtöisyys ja ongelmanratkaisun opettelu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli hankkia kokemuksia CO-OP- ohjelman käytöstä kouluikäisen lapsen toimintaterapiassa ja tutkia sen soveltuvuutta suomalaiseen toimintaterapiakulttuuriin. Perheen kokemukset CO-OP- ohjelmasta olivat keskeisenä kiinnostuksenkohteena.
Opinnäytetyö toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointipalvelutoiminnan oppimiskeskuksessa, HYVIpisteellä. Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, johon osallistui kouluikäinen lapsi perheineen. Vanhempien teemahaastattelujen kautta kerättiin tietoja perheen kokemuksista ja näkemyksistä lapsen toimintaterapiaan liittyen. Lapsen toimintaa havainnoitiin jokaisella terapiakerralla PVQ- havainnointimenetelmää käyttäen sekä vapaasti havainnoiden. Suoriutumista motorisissa tehtävissä arvioitiin toimintaterapiajakson alussa ja lopussa.
Tulosten perustella voidaan päätellä, että CO-OP- ohjelma on vaikuttava toimintaterapiamuoto. Useimmat lapsen tavoitteista saavutettiin jakson aikana. Harjoittelu oli lapselle mielekästä ja terapiajaksolla opituilla taidoilla oli positiivinen vaikutus hänen minäkuvaansa. Vanhemmat kokivat, että toimintaterapiajakson intensiivisyys tuki motoristen taitojen oppimista.
Opinnäytetyö antaa perustietoa CO-OP- ohjelmasta toimintaterapeuteille ja alan opiskelijoille. Työn tuloksia voidaan hyödyntää toimintaterapian erilaisissa toteutusympäristöissä.