Nuorten masennuksen tunnistaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa : terveydenhoitajan näkökulma
Palonen, Veera (2011)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Palonen, Veera
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011723
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli nuorten masennuksen tunnistaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan näkökulmasta. Haluttiin selvittää millaisia valmiuksia terveydenhoitajat kokevat saaneensa nuorten masennuksen tunnistamiseen terveydenhoitajakoulutuksesta. Lisäksi kiinnosti miten tunnistaminen käytännön työssä onnistuu ja millaisiksi terveydenhoitajat kokevat mahdollisuutensa tunnistaa masentuneita nuoria työssään.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskenteleville terveydenhoitajille. Kyselylomakkeessa oli pelkästään avoimia kysymyksiä ja vastaajiksi haettiin eri ikäisten nuorten parissa työskenteleviä terveydenhoitajia. Kyselyyn vastasi kolme terveydenhoitajaa. Tutkimus analysoitiin käyttämällä kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista nousi esiin se, että mitä tuoreempi tutkinto vastaajalla oli, sitä paremmiksi hän koki valmiutensa tunnistaa masentuneita nuoria työssään. Kaikki vastaajat kuitenkin painottivat lisäkoulutuksen tärkeyttä terveydenhoitajakoulutuksen lisänä. Jokaisella vastaajalla oli myös hyvät teoriatiedot masennuksen tuntomerkeistä nuorilla. Mahdollisuudet nuorten masennuksen tunnistamiseen koettiin vaihteleviksi. Aika vaikutti tunnistamiseen sekä positiivisena että negatiivisena tekijänä. Ajanpuute ja kiire haittaavat, mutta terveydenhoitajan pysyvyys ja tuttuus vaikuttavat myönteisesti. Myös terveydenhoitajan asennoituminen työhönsä, lähestyttävyys ja suhtautuminen nuoriin koettiin merkitykselliseksi. Lisäksi tärkeänä koettiin yhteistyö koulun henkilökunnan ja nuoren lähipiirin kanssa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskenteleville terveydenhoitajille. Kyselylomakkeessa oli pelkästään avoimia kysymyksiä ja vastaajiksi haettiin eri ikäisten nuorten parissa työskenteleviä terveydenhoitajia. Kyselyyn vastasi kolme terveydenhoitajaa. Tutkimus analysoitiin käyttämällä kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimustuloksista nousi esiin se, että mitä tuoreempi tutkinto vastaajalla oli, sitä paremmiksi hän koki valmiutensa tunnistaa masentuneita nuoria työssään. Kaikki vastaajat kuitenkin painottivat lisäkoulutuksen tärkeyttä terveydenhoitajakoulutuksen lisänä. Jokaisella vastaajalla oli myös hyvät teoriatiedot masennuksen tuntomerkeistä nuorilla. Mahdollisuudet nuorten masennuksen tunnistamiseen koettiin vaihteleviksi. Aika vaikutti tunnistamiseen sekä positiivisena että negatiivisena tekijänä. Ajanpuute ja kiire haittaavat, mutta terveydenhoitajan pysyvyys ja tuttuus vaikuttavat myönteisesti. Myös terveydenhoitajan asennoituminen työhönsä, lähestyttävyys ja suhtautuminen nuoriin koettiin merkitykselliseksi. Lisäksi tärkeänä koettiin yhteistyö koulun henkilökunnan ja nuoren lähipiirin kanssa.