Päiväkotien sisäilmastokysely
Leppänen, Sanna (2011)
Leppänen, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911637
Tiivistelmä
Insinöörityössä tehtiin sisäilmastokysely kymmenen päiväkodin henkilökunnalle. Tavoitteena oli määrittää ilmastoinnin toimivuutta ja mitkä ovat päiväkodeissa koettuja sisäilmasto-ongelmia. Tarkentavia kysymyksiä esitettiin päiväkotien johtajille ja kiinteistönhoitajille.
Tunkkainen ilma, veto ja lattioiden kylmyys olivat viimeisen vuoden aikana koetuimmat ongelmat. Riittämättömän ilmanvaihdon ja epäedulliset lämpöolot mainitsi yli puolet henkilökunnasta. Tunkkaisen ilman kokemusta lievitettiin runsaalla ikkunatuuletuksella, jolla lämpö tuuletettiin energiatehottomasti ulos.
Suurimman osan mielestä ilmanvaihtojärjestelmän toiminta oli kohtalainen. Henkilömäärä, jolle ilmanvaihto oli suunniteltu, ei ollut monestikaan henkilökunnan tiedossa. Syinä sisäilmasto-ongelmiin pidettiin huonoa ilmanvaihtoa, liian suurta henkilömäärää samassa tilassa, lämmitysjärjestelmän puutteita, vanhaa rakennustyyliä, huonoa lämmöneristystä, ovia ja ikkunoita.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että päiväkodissa tulisi olla koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, jonka oikeasta käytöstä ja henkilöluvusta, jolle ilmanvaihto on suunniteltu, on tiedotettu henkilökuntaa. Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi tasapainottaa kanaviston puhdistuksen jälkeen. Päiväkodin hyvä lämpöviihtyvyys edellyttää lattialämmitystä ja tiivistä, hyvin lämmöneristettyä vaippaa. Energiatehokkuusvaatimusten lisääntyminen tulee vaikuttamaan tutkittujen päiväkotien ilmanvaihtoon tulevissa peruskorjauksissa.
Tunkkainen ilma, veto ja lattioiden kylmyys olivat viimeisen vuoden aikana koetuimmat ongelmat. Riittämättömän ilmanvaihdon ja epäedulliset lämpöolot mainitsi yli puolet henkilökunnasta. Tunkkaisen ilman kokemusta lievitettiin runsaalla ikkunatuuletuksella, jolla lämpö tuuletettiin energiatehottomasti ulos.
Suurimman osan mielestä ilmanvaihtojärjestelmän toiminta oli kohtalainen. Henkilömäärä, jolle ilmanvaihto oli suunniteltu, ei ollut monestikaan henkilökunnan tiedossa. Syinä sisäilmasto-ongelmiin pidettiin huonoa ilmanvaihtoa, liian suurta henkilömäärää samassa tilassa, lämmitysjärjestelmän puutteita, vanhaa rakennustyyliä, huonoa lämmöneristystä, ovia ja ikkunoita.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että päiväkodissa tulisi olla koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, jonka oikeasta käytöstä ja henkilöluvusta, jolle ilmanvaihto on suunniteltu, on tiedotettu henkilökuntaa. Ilmanvaihtojärjestelmä tulisi tasapainottaa kanaviston puhdistuksen jälkeen. Päiväkodin hyvä lämpöviihtyvyys edellyttää lattialämmitystä ja tiivistä, hyvin lämmöneristettyä vaippaa. Energiatehokkuusvaatimusten lisääntyminen tulee vaikuttamaan tutkittujen päiväkotien ilmanvaihtoon tulevissa peruskorjauksissa.