Liikettä tilassa : Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käyttö
Juutinen, Iina (2011)
Juutinen, Iina
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060911604
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Porin kaupunginkirjaston lastenosaston käyttöä. Tutkimuksessa keskityttiin alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten kirjastonkäyttöön ja heidän ominaisuuksiinsa kirjastonkäyttäjinä.
Tutkimuksessa käytettiin metodina triangulaatiota, eli aineiston keräämisessä yhdistettiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin olinpaikkakartoituksella ja kvalitatiivinen aineisto teemahaastatteluilla. Tutkimuksen otos oli 528 lasta, joista 518:sta kerättiin tietoa olinpaikkakartoituksella ja kymmentä lasta haastateltiin. Tämän lisäksi haastateltiin 2:ta lastenosaston työntekijää. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimuskohteena olevassa ympäristössä, pääkirjaston lastenosastolla.
Porin kaupunginkirjaston lastenosastoa eniten käyttävä ikäryhmä oli 7-12-vuotiaat lapset. Vilkkainta osastolla oli aikaisin iltapäivästä, ja suosituimmat paikat osastolla olivat tietokoneen ja konsolipelien ääressä. Olinpaikkakartoituksen perusteella suurin osa lapsista käytti tietokoneita ja etsi aineistoa kirjaston kokoelmista. Haastattelutuloksista selvisi, että valtaosa lapsista oli tullut kirjastoon palauttamaan ja lainaamaan aineistoa. Lapset mielsivät kirjaston ensisijaisesti kirjojen paikaksi. Uusista osastolla tarjotuista palveluista huolimatta lainauspalvelut ja kirjat mielletään kirjaston perustehtäväksi, ja ne ovat lasten ensisijainen syy käyttää kirjastoa.
Sekä lapset että henkilökunta toivoivat kirjastotilaan joitakin muutoksia. Osasto voisi olla tilavampi ja ajanviettoon tarkoitettuja kalusteita toivottiin enemmän. Henkilökunta haluaisi huomioida tilassaan nykyistä paremmin erilaiset kirjastonkäyttäjät.
Porin kaupunginkirjaston lastenosasto on ajan saatossa muuttunut olohuonemaiseksi. Yleisillä kirjastoilla ennustetaan olevan tulevaisuudessa yhä suurempi rooli sosiaalisena tilana, joka ehkäisee syrjäytymistä ja jossa lapsen on turvallista olla.
Tutkimuksessa käytettiin metodina triangulaatiota, eli aineiston keräämisessä yhdistettiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin olinpaikkakartoituksella ja kvalitatiivinen aineisto teemahaastatteluilla. Tutkimuksen otos oli 528 lasta, joista 518:sta kerättiin tietoa olinpaikkakartoituksella ja kymmentä lasta haastateltiin. Tämän lisäksi haastateltiin 2:ta lastenosaston työntekijää. Tutkimusaineisto kerättiin tutkimuskohteena olevassa ympäristössä, pääkirjaston lastenosastolla.
Porin kaupunginkirjaston lastenosastoa eniten käyttävä ikäryhmä oli 7-12-vuotiaat lapset. Vilkkainta osastolla oli aikaisin iltapäivästä, ja suosituimmat paikat osastolla olivat tietokoneen ja konsolipelien ääressä. Olinpaikkakartoituksen perusteella suurin osa lapsista käytti tietokoneita ja etsi aineistoa kirjaston kokoelmista. Haastattelutuloksista selvisi, että valtaosa lapsista oli tullut kirjastoon palauttamaan ja lainaamaan aineistoa. Lapset mielsivät kirjaston ensisijaisesti kirjojen paikaksi. Uusista osastolla tarjotuista palveluista huolimatta lainauspalvelut ja kirjat mielletään kirjaston perustehtäväksi, ja ne ovat lasten ensisijainen syy käyttää kirjastoa.
Sekä lapset että henkilökunta toivoivat kirjastotilaan joitakin muutoksia. Osasto voisi olla tilavampi ja ajanviettoon tarkoitettuja kalusteita toivottiin enemmän. Henkilökunta haluaisi huomioida tilassaan nykyistä paremmin erilaiset kirjastonkäyttäjät.
Porin kaupunginkirjaston lastenosasto on ajan saatossa muuttunut olohuonemaiseksi. Yleisillä kirjastoilla ennustetaan olevan tulevaisuudessa yhä suurempi rooli sosiaalisena tilana, joka ehkäisee syrjäytymistä ja jossa lapsen on turvallista olla.