Koulukohtainen budjetointi : Case: Espoon kaupunki
Julkunen, Viljami (2011)
Julkunen, Viljami
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711357
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä Espoon koulukohtaiseen budjetointiin ja selvittää, kuinka Espoon koulujen rehtorit ovat kokeneet koulukohtaisen budjetoinnin.
Opinnäytetyö jakautuu teoriaosaan ja case-osaan. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään aluksi kuntaa yleisellä tasolla ja kuntalähtöistä talousjohtamista. Teoriaosassa vertaillaan myös kunnan talousjohtamista yrityksen talousjohtamiseen. Lisäksi teoriaosiossa käydään läpi Espoon kaupunki ja Espoon koulukohtainen budjetointimenetelmä.
Opinnäyteyön empiirisessä eli tutkivassa osiossa haastateltiin kolmea Espoon koulun rehtoria aiheesta koulukohtainen budjetointi. Haastatteluun osallistui yksi ala-asteen, yksi yläasteen ja yksi lukion rehtori. Haastattelumetodina käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka tarkoitti sitä, että kaikille haastateltaville esitettiin samat kysymykset, mutta annettiin vapautta hieman poiketa valitusta polusta. Haastattelu oli luontevin tutkimusväline, koska tarkoituksena oli saada tietoa rehtorien mielipiteistä, kokemuksista, asenteista ja havainnoista koulukohtaista budjetointia kohtaan.
Opinnäytetyössä todetaan, että kaiken kaikkiaan koulukohtainen budjetointi nähdään positiivisena asiana sillä sen avulla saadaan enemmän liikkumavaraa rahojen käytön suhteen. Alku on ollut joissain määrin uuteen totuttelua, mutta uskoa on, että kun koulukohtaisen budjetoinnin sisäistää tulee se hyödyttämään rehtorin toimintaa. Koulusihteerin roolin tärkeys nousi myös esille haastatteluissa. Koulusihteeri toimii yleensä rehtorin oikeana kätenä budjetin suunnittelussa ja muissa jokapäiväisissä koulun talouteen liittyvissä asioissa. Talousasiat ja niiden osaaminen ovat suuressa osassa nykyään rehtorin työssä ja tulevat olemaan tulevaisuudessakin.
Opinnäytetyö jakautuu teoriaosaan ja case-osaan. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään aluksi kuntaa yleisellä tasolla ja kuntalähtöistä talousjohtamista. Teoriaosassa vertaillaan myös kunnan talousjohtamista yrityksen talousjohtamiseen. Lisäksi teoriaosiossa käydään läpi Espoon kaupunki ja Espoon koulukohtainen budjetointimenetelmä.
Opinnäyteyön empiirisessä eli tutkivassa osiossa haastateltiin kolmea Espoon koulun rehtoria aiheesta koulukohtainen budjetointi. Haastatteluun osallistui yksi ala-asteen, yksi yläasteen ja yksi lukion rehtori. Haastattelumetodina käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, joka tarkoitti sitä, että kaikille haastateltaville esitettiin samat kysymykset, mutta annettiin vapautta hieman poiketa valitusta polusta. Haastattelu oli luontevin tutkimusväline, koska tarkoituksena oli saada tietoa rehtorien mielipiteistä, kokemuksista, asenteista ja havainnoista koulukohtaista budjetointia kohtaan.
Opinnäytetyössä todetaan, että kaiken kaikkiaan koulukohtainen budjetointi nähdään positiivisena asiana sillä sen avulla saadaan enemmän liikkumavaraa rahojen käytön suhteen. Alku on ollut joissain määrin uuteen totuttelua, mutta uskoa on, että kun koulukohtaisen budjetoinnin sisäistää tulee se hyödyttämään rehtorin toimintaa. Koulusihteerin roolin tärkeys nousi myös esille haastatteluissa. Koulusihteeri toimii yleensä rehtorin oikeana kätenä budjetin suunnittelussa ja muissa jokapäiväisissä koulun talouteen liittyvissä asioissa. Talousasiat ja niiden osaaminen ovat suuressa osassa nykyään rehtorin työssä ja tulevat olemaan tulevaisuudessakin.