Saostuskemikaalien testaus jätevedenpuhdistusprosessissa
Siivonen, Kari (2011)
Siivonen, Kari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711276
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060711276
Tiivistelmä
Tämä insinöörityö käsittelee maalinvalmistuksessa syntyneen jäteveden puhdistusta saostamalla sekä teollisuusjäteveden puhdistusta yleisesti.
Insinöörityö tehtiin Teknos OY:n Rajamäen tuotantoyksikön lietelaitokselle, ja tarkoituksena oli testata korvaavia, halvempia kemikaaleja vanhan käytössä olevan kalliimman saostusaineen tilalle. Tavoitteena oli vähentää jätevedenpuhdistuksen käyttökustannuksia.
Kemikaalien saostuskykyä testattiin aluksi laboratoriossa ja lopulta itse prosessissa. Saostuskokeet tehtiin laboratoriossa yksinkertaisella purkkitestillä. Saostettavat jätevesinäytteet otettiin prosessin ensimmäisestä jätevesisäiliöstä.
Kokeet koostuivat alustavista, toisto- ja laitoskokeista. Alustavien kokeiden tekemiseen käytettiin muutama päivä ja toistoja tehtiin noin kuukauden ajan. Laitoskokeita tehtiin toistokokeiden yhteydessä. Toistokokeilla pyrittiin saamaan kuvaa miten uudet saostusaineet toimivat vaihtelevanlaatuisen jäteveden saostamisessa. Laitoskokeiden aikana esiintyi ongelmia joidenkin uusien kemikaalien kohdalla. Jotkin vaikeasti saostuvat jätevedet eivät saostuneet joillain uusilla kemikaaleilla ollenkaan.
Kokeiden tulosten perusteella paras vaihtoehto olisi ottaa jokin kokeissa hyvin menestynyt kemikaali käyttöön vanhan kemikaalin rinnalle. Vanhasta kemikaalista ei kannata luopua
kokonaan, sillä uudet kemikaalit eivät pystyneet saostamaan kaikkia jätevesiä. Rinnakkaiskäytöllä saavutettaisiin huomattavat säästöt vuositasolla.
Insinöörityö tehtiin Teknos OY:n Rajamäen tuotantoyksikön lietelaitokselle, ja tarkoituksena oli testata korvaavia, halvempia kemikaaleja vanhan käytössä olevan kalliimman saostusaineen tilalle. Tavoitteena oli vähentää jätevedenpuhdistuksen käyttökustannuksia.
Kemikaalien saostuskykyä testattiin aluksi laboratoriossa ja lopulta itse prosessissa. Saostuskokeet tehtiin laboratoriossa yksinkertaisella purkkitestillä. Saostettavat jätevesinäytteet otettiin prosessin ensimmäisestä jätevesisäiliöstä.
Kokeet koostuivat alustavista, toisto- ja laitoskokeista. Alustavien kokeiden tekemiseen käytettiin muutama päivä ja toistoja tehtiin noin kuukauden ajan. Laitoskokeita tehtiin toistokokeiden yhteydessä. Toistokokeilla pyrittiin saamaan kuvaa miten uudet saostusaineet toimivat vaihtelevanlaatuisen jäteveden saostamisessa. Laitoskokeiden aikana esiintyi ongelmia joidenkin uusien kemikaalien kohdalla. Jotkin vaikeasti saostuvat jätevedet eivät saostuneet joillain uusilla kemikaaleilla ollenkaan.
Kokeiden tulosten perusteella paras vaihtoehto olisi ottaa jokin kokeissa hyvin menestynyt kemikaali käyttöön vanhan kemikaalin rinnalle. Vanhasta kemikaalista ei kannata luopua
kokonaan, sillä uudet kemikaalit eivät pystyneet saostamaan kaikkia jätevesiä. Rinnakkaiskäytöllä saavutettaisiin huomattavat säästöt vuositasolla.