Kehityskeskustelujen toimivuus, CASE: Sisäasiainministeriö
Ojala, Titta (2011)
Ojala, Titta
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060611064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060611064
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli kehityskeskustelujen toimivuus työntekijöiden näkö-kulmasta Sisäasiainministeriössä. Työn taustalla oli organisaatiossa vuonna 2009 toteutettu tutkimus, josta ilmeni yli 22 % henkilöstöstä pitävän kehityskeskusteluja vain vähän tärkeinä tai ei lainkaan tärkeinä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada eritellympää tietoa luvun takaa kehityskeskusteluprosessiin, keskusteluiden sisältöön, vuorovaikutukseen ja luottamukseen perehtymällä. Tarkoituksena oli tarjota mahdollisia kehitysehdotuksia ja jatkotutkimuksen aiheita kohdeorganisaatiolle.
Työn tietoperusta rakentui neljän kirjallisuudessa tärkeäksi ilmenneen pääteeman ympä-rille. Viitekehys lähti liikkeelle keskusteluprosessin kuvaamisesta siirtyen keskustelun tavoitteiden, painopisteiden ja osa-alueiden käsittelyyn. Toinen puoli viitekehystä keskittyi vuorovaikutuksen toimivuuteen ja luottamuksen rakentumiseen.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2011. Kohderyhmänä oli ministeriön hallintoyksikkö, josta haastateltaviksi valikoitui viisi työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista case-tutkimusta teemahaastatteluin ja aineistoa analysoitiin teorialähtöisesti viitekehykseen nojautuen.
Tutkimustuloksissa keskeinen esiin noussut asia oli se, että haastateltavilla oli havaittavissa asenteita sekä kehityskeskusteluja vastaan että puolesta. Positiivisesti suhtautuvat panostajat kokivat kehityskeskustelut toimiviksi ja hyödyllisiksi molemminpuolin, mutta negatiivisesti suhtautuvat vastustajat kokivat sitä vastoin keskustelut melko turhiksi. Myös vuorovaikutuksen ja luottamuksen suhteen tapahtui samankaltainen jakautuminen tuloksissa. Tärkeimpiä vastustajien asenteen takana olevia asioita olivat sovittujen asioiden seurannan puute, pettymykset osin epärealististen odotusten johdosta, tyytymättömyys lomakkeistoon, keskusteluiden tavoitteiden yksipuolinen ymmärtäminen, puutteellinen palaute ja osittain luottamuspula.
Kokonaisuuden hahmottamiseksi aihe tarvitsisi paikoin laajempaa jatkotutkimusta myös esimiesten näkökulman huomioiden. Aiheellisina kehittämisehdotuksina esitettiin pääasiassa tarkempien raamien ja tavoitteiden määrittelyä keskusteluille sekä asenteisiin ja kokemuksiin liittyvän tiimityöskentelyn ja -harjoittelun toteuttamista.
Työn tietoperusta rakentui neljän kirjallisuudessa tärkeäksi ilmenneen pääteeman ympä-rille. Viitekehys lähti liikkeelle keskusteluprosessin kuvaamisesta siirtyen keskustelun tavoitteiden, painopisteiden ja osa-alueiden käsittelyyn. Toinen puoli viitekehystä keskittyi vuorovaikutuksen toimivuuteen ja luottamuksen rakentumiseen.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2011. Kohderyhmänä oli ministeriön hallintoyksikkö, josta haastateltaviksi valikoitui viisi työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista case-tutkimusta teemahaastatteluin ja aineistoa analysoitiin teorialähtöisesti viitekehykseen nojautuen.
Tutkimustuloksissa keskeinen esiin noussut asia oli se, että haastateltavilla oli havaittavissa asenteita sekä kehityskeskusteluja vastaan että puolesta. Positiivisesti suhtautuvat panostajat kokivat kehityskeskustelut toimiviksi ja hyödyllisiksi molemminpuolin, mutta negatiivisesti suhtautuvat vastustajat kokivat sitä vastoin keskustelut melko turhiksi. Myös vuorovaikutuksen ja luottamuksen suhteen tapahtui samankaltainen jakautuminen tuloksissa. Tärkeimpiä vastustajien asenteen takana olevia asioita olivat sovittujen asioiden seurannan puute, pettymykset osin epärealististen odotusten johdosta, tyytymättömyys lomakkeistoon, keskusteluiden tavoitteiden yksipuolinen ymmärtäminen, puutteellinen palaute ja osittain luottamuspula.
Kokonaisuuden hahmottamiseksi aihe tarvitsisi paikoin laajempaa jatkotutkimusta myös esimiesten näkökulman huomioiden. Aiheellisina kehittämisehdotuksina esitettiin pääasiassa tarkempien raamien ja tavoitteiden määrittelyä keskusteluille sekä asenteisiin ja kokemuksiin liittyvän tiimityöskentelyn ja -harjoittelun toteuttamista.