Loimaan sairaankuljetuksen teoreettiset valmiudet hätäsynnytykseen
Pilpola, Susanna; Siivola, Emmi (2011)
Pilpola, Susanna
Siivola, Emmi
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310825
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310825
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Loimaan Sairaankuljetuksen sairaankuljettajien kokemuksia ja teoreettisia valmiuksia synnytyksessä avustamiseen sairaalan ulkopuolella sekä heidän kykyjään arvioida vastasyntyneen tilaa.
Aineiston keruu tapahtui puolistrukturoidulla haastattelulla. Kvantitatiivinen kyselytutkimus sopi tutkimusmenetelmäksi valittuun aiheeseen. Kyselylomakkeen kysymykset muodostettiin kirjallisuuskatsauksesta esiin nousseen tiedon pohjalta. Kirjallisuuskatsaus käsittelee synnytystä, synnyttäjän tilanarviointia ja synnytyksen vaiheita sekä niissä avustamista ja vastasyntyneen tilanarviointia ja elvytystä.
Haastateltavia oli neljä, joten otanta jäi melko pieneksi. Loimaan sairaankuljetuksen haastatelluilla sairaankuljettajilla oli hyvät teoreettiset tiedot hätäsynnytyksistä sairaalan ulkopuolella. Vaikkei kenelläkään haastateltavalla ollut kokemusta varsinaisesta kenttäsynnytyksestä, oli jokaisella kokemusta joko synnyttäjän kuljetuksesta sairaalaan tai jo syntyneen lapsen sekä äidin kuljettamisesta sairaalaan.
Loimaan Sairaankuljetuksen haastateltavat osasivat synnyttäjän välittömän tilanarvion sisältämät seikat kohtalaisesti ja niiden perusteella muodostettiin synnyttäjän kiireellisyysarvio. Synny-tykseen valmistautumisesta vastaukset olivat melko puutteellisia, mutta itse synnytyksessä avustaminen osattiin kuvata tarkasti. Haastateltavat osasivat tulkita vastasyntyneen tilaa apgar-pisteiden kautta. Vastasyntyneen elvytyksen aloituskriteerit haastateltavat osasivat hyvin sekä virvoittelusta osattiin siirtyä elvytykseen, mikäli vastasyntyneen tila sitä vaati. Loimaan sairaankuljetuksen haastateltavien sairaankuljettajien välineelliset valmiudet olivat melko hyvät. Suurin osa haastateltavista toivoi vastaisuudessa lisäkoulutusta koskien synnytystä ja vastasyntyneen hoitoa.
Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyö- ja kehittämisprojektia: ”Ammatillisen osaamisen ja viranomaisyhteistyön kehittäminen ensi- ja akuuttihoidossa”.
Aineiston keruu tapahtui puolistrukturoidulla haastattelulla. Kvantitatiivinen kyselytutkimus sopi tutkimusmenetelmäksi valittuun aiheeseen. Kyselylomakkeen kysymykset muodostettiin kirjallisuuskatsauksesta esiin nousseen tiedon pohjalta. Kirjallisuuskatsaus käsittelee synnytystä, synnyttäjän tilanarviointia ja synnytyksen vaiheita sekä niissä avustamista ja vastasyntyneen tilanarviointia ja elvytystä.
Haastateltavia oli neljä, joten otanta jäi melko pieneksi. Loimaan sairaankuljetuksen haastatelluilla sairaankuljettajilla oli hyvät teoreettiset tiedot hätäsynnytyksistä sairaalan ulkopuolella. Vaikkei kenelläkään haastateltavalla ollut kokemusta varsinaisesta kenttäsynnytyksestä, oli jokaisella kokemusta joko synnyttäjän kuljetuksesta sairaalaan tai jo syntyneen lapsen sekä äidin kuljettamisesta sairaalaan.
Loimaan Sairaankuljetuksen haastateltavat osasivat synnyttäjän välittömän tilanarvion sisältämät seikat kohtalaisesti ja niiden perusteella muodostettiin synnyttäjän kiireellisyysarvio. Synny-tykseen valmistautumisesta vastaukset olivat melko puutteellisia, mutta itse synnytyksessä avustaminen osattiin kuvata tarkasti. Haastateltavat osasivat tulkita vastasyntyneen tilaa apgar-pisteiden kautta. Vastasyntyneen elvytyksen aloituskriteerit haastateltavat osasivat hyvin sekä virvoittelusta osattiin siirtyä elvytykseen, mikäli vastasyntyneen tila sitä vaati. Loimaan sairaankuljetuksen haastateltavien sairaankuljettajien välineelliset valmiudet olivat melko hyvät. Suurin osa haastateltavista toivoi vastaisuudessa lisäkoulutusta koskien synnytystä ja vastasyntyneen hoitoa.
Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyö- ja kehittämisprojektia: ”Ammatillisen osaamisen ja viranomaisyhteistyön kehittäminen ensi- ja akuuttihoidossa”.