Palveluseteleillä yksityisiin fysioterapiapalveluihin sairaalasta kotiutuessa : Palveluseteleiden tarpeen arviointikäytäntö ja sen kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella
Buuri, Marina (2011)
Buuri, Marina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060210795
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060210795
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin ja kehitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (EKSOTE:n) palveluseteleiden tarpeenarvioinninkäytäntöä yksityisten fysioterapiapalveluiden järjestämisessä potilaiden kotiutuessa Etelä-Karjalan keskussairaalasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kehittämisehdotuksia palvelusetelityöryhmälle palveluseteleiden käytöstä yksityisissä fysioterapiapalveluissa ja selkeyttää EKSOTE:n palveluseteleiden tarpeenarvioinnin käytäntöä asiakkaiden kotiutuessa Etelä-Karjalan keskussairaalasta. Tutkimustehtäviä oli kaksi. Ensimmäiseen kuului: ”Millainen palveluseteleiden tarpeenarvioinnin käytäntö on EKSOTE:ssa tällä hetkellä ohjattaessa potilaita yksityisten fysioterapiapalveluiden asiakkaiksi Lappeenrannan keskussairaalasta kotiutettaessa?” Toinen oli: ”Miten kehittää palveluseteleiden tarpeenarvioinnin käytäntö toimivaksi ohjattaessa asiakkaita yksityisiin fysioterapiapalveluihin Lappeenrannan keskussairaalasta kotiutuessa?”
Opinnäytetyö oli selvittämistehtävä. Tutkimusote oli kvalitatiivinen, eli laadullinen. Tiedonkeruumenetelminä oli käytetty kahta ryhmähaastattelua sekä yksilöhaastattelua. Työsää oli haastateltu palveluseteleiden tarpeen arvioivia kotiutumissairaanhoitajia, julkisen sektorin fysioterapeutteja sekä palveluseteliyrityksien yksityisiä fysioterapeutteja. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineistoanalyysimenetelmänä käytettiin teoriaa ohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että nykyään tarpeen arviointiprosessiin ja kehittämisehdotuksiin liittyy paljon sekä eroavaisuutta että yhteneväisyyttä haastattelijoiden keskuudessa. Tutkimustuloksia tarkastaessa ilmeni, että täällä hetkellä kotiutushoitaja on avainasemassa palveluseteleiden tarpeenarvioinnissa, kun ohjataan kotiutuvia asiakkaita yksityisiin fysioterapiapalveluihin. Kotiutushoitaja tekee tiivistä yhteistyötä muiden sairaalassa työskentelevien tahojen kanssa. Yksityisiin fysioterapiapalveluihin kotiutumisvaiheessa ohjattavat palveluseteliasiakkaat ovat täällä hetkellä enimmäkseen ortopedileikkausten jälkeen kuntoutusta tarvitsevia sekä aivoverenkiertohäiriön jälkitilan kuntoutujia. Yleensä kuntoutusta tarvitsevan kotiutusvaiheessa olevan potilaan fysioterapia järjestetään julkisten fysioterapiapalvelujen avuin. Kaikissa kolmessa haastattelussa ilmeni, että yhteistyöhön palveluseteliasioissa kuuluu yhteisiä palavereja, mutta sairaalanpuolta edustavia kuntoutusalan ammattilaisia ei kuitenkaan osallistu niihin.
Julkisten ja yksityisten fysioterapeuttien mukaan sairaanhoidollisen koulutuksen pohjaa omaava palveluseteleiden tarpeenarvioija tarvitsee työparikseen kuntoutusalan ammattilaisen. Fysioterapeutit toivoisivat moniammatillisen ryhmän palveluseteleiden tarpeenarvioinnin toteuttajaksi. Palveluseteliasiakkaaksi fysioterapeutit toivoisivat pitkiä hoitosarjoja vaativia kotiutuvia kuntoutusasiakkaita. Yksityiset fysioterapeutit toivoisivat myös palveluseteleiden käyttöä preventiivisessä kuntoutusvaiheessa. Yksityisen sektorin fysioterapeutit toivoivat rakentavaa yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Julkisen sektorin fysioterapeutit toivoisivat yhteistyötä, joka tukisi kuntoutuspalveluiden jatkuvuutta.
Opinnäytetyö oli selvittämistehtävä. Tutkimusote oli kvalitatiivinen, eli laadullinen. Tiedonkeruumenetelminä oli käytetty kahta ryhmähaastattelua sekä yksilöhaastattelua. Työsää oli haastateltu palveluseteleiden tarpeen arvioivia kotiutumissairaanhoitajia, julkisen sektorin fysioterapeutteja sekä palveluseteliyrityksien yksityisiä fysioterapeutteja. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineistoanalyysimenetelmänä käytettiin teoriaa ohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että nykyään tarpeen arviointiprosessiin ja kehittämisehdotuksiin liittyy paljon sekä eroavaisuutta että yhteneväisyyttä haastattelijoiden keskuudessa. Tutkimustuloksia tarkastaessa ilmeni, että täällä hetkellä kotiutushoitaja on avainasemassa palveluseteleiden tarpeenarvioinnissa, kun ohjataan kotiutuvia asiakkaita yksityisiin fysioterapiapalveluihin. Kotiutushoitaja tekee tiivistä yhteistyötä muiden sairaalassa työskentelevien tahojen kanssa. Yksityisiin fysioterapiapalveluihin kotiutumisvaiheessa ohjattavat palveluseteliasiakkaat ovat täällä hetkellä enimmäkseen ortopedileikkausten jälkeen kuntoutusta tarvitsevia sekä aivoverenkiertohäiriön jälkitilan kuntoutujia. Yleensä kuntoutusta tarvitsevan kotiutusvaiheessa olevan potilaan fysioterapia järjestetään julkisten fysioterapiapalvelujen avuin. Kaikissa kolmessa haastattelussa ilmeni, että yhteistyöhön palveluseteliasioissa kuuluu yhteisiä palavereja, mutta sairaalanpuolta edustavia kuntoutusalan ammattilaisia ei kuitenkaan osallistu niihin.
Julkisten ja yksityisten fysioterapeuttien mukaan sairaanhoidollisen koulutuksen pohjaa omaava palveluseteleiden tarpeenarvioija tarvitsee työparikseen kuntoutusalan ammattilaisen. Fysioterapeutit toivoisivat moniammatillisen ryhmän palveluseteleiden tarpeenarvioinnin toteuttajaksi. Palveluseteliasiakkaaksi fysioterapeutit toivoisivat pitkiä hoitosarjoja vaativia kotiutuvia kuntoutusasiakkaita. Yksityiset fysioterapeutit toivoisivat myös palveluseteleiden käyttöä preventiivisessä kuntoutusvaiheessa. Yksityisen sektorin fysioterapeutit toivoivat rakentavaa yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Julkisen sektorin fysioterapeutit toivoisivat yhteistyötä, joka tukisi kuntoutuspalveluiden jatkuvuutta.