Alaisten odotukset uudelle johtajuudelle : Case: Riihenmäen koulu
Sipilä, Heidi (2011)
Sipilä, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110687
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii Mäntsälän Riihenmäen koulun opettajien odotuksia uudelle johtajuudelle. Riihenmäen koulussa vaihtui rehtori syksyllä 2010 ja uuden rehtorin haasteena on jatkaa koulun menestyksekästä toimintaa ja kehittää sekä koulua että työyhteisöä yhä paremmaksi. Tutkimuksessa puhutaan johtajuudesta sen vuoksi, että koulun johtaminen on jaettua johtajuutta, eikä johtajuus näin ollen ole vain itse rehtorin ominaisuus vaan kaikkien työyhteisössä työskentelevien ulottuvilla oleva ominaisuus. Johtajuus koulussa voidaan nähdä johtajuutena kaikilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli, että johtaja saa siitä työkaluja esimiestyöhönsä ja pystyy kehittymään johtajana. Tutkimustulosten avulla johtaja pystyy kehittämään koulua ja työyhteisöä alaisten toiveiden mukaisesti.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin johtajuutta yleisestä näkökulmasta ja koulun näkökulmasta, sekä johtajan ja alaisten rooleja. Johtajuuden teoriasta käsiteltiin johtamisen ulottuvuuksia, esimiestyötä, esimiehen ominaisuuksia ja rooleja sekä johtajaksi nousemista organisaation sisältä. Koulun johtajuudesta tarkasteltiin, mitä se on ja millaisia erityispiirteitä siihen liitetään. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta koulun opettajaa marraskuussa ja joulukuun alussa 2010. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla teemoittain. Aineistoa analysointiin vertaamalla vastauksia toisiinsa, etsimällä niistä yhteneväisyyksiä ja usein toistuvia asioita, myös erityistapausten merkitystä pohdittiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Riihenmäen koulun uudelta johtajuudelta odotettiin entisen hyvän johtajuuden jatkuvuutta, jämäkkyyttä, joustavuutta ja innovatiivisuutta. Uudelta johtajalta odotettiin pätevyyttä ja ammattitaitoa, päätöksentekokykyä, avointa ja selkeää tiedottamista, koulussa läsnä olemista ja näkyvyyttä, alaisista huolehtimista, kykyä ja halua kuunnella alaisiaan, kykyä ottaa haltuun koulun toiminnan kokonaisuus, strategia- ja projektityöskentelyn kehittämistä sekä vuorovaikutuksen ja hyvän työilmapiirin ylläpitämistä.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin johtajuutta yleisestä näkökulmasta ja koulun näkökulmasta, sekä johtajan ja alaisten rooleja. Johtajuuden teoriasta käsiteltiin johtamisen ulottuvuuksia, esimiestyötä, esimiehen ominaisuuksia ja rooleja sekä johtajaksi nousemista organisaation sisältä. Koulun johtajuudesta tarkasteltiin, mitä se on ja millaisia erityispiirteitä siihen liitetään. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta koulun opettajaa marraskuussa ja joulukuun alussa 2010. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysilla teemoittain. Aineistoa analysointiin vertaamalla vastauksia toisiinsa, etsimällä niistä yhteneväisyyksiä ja usein toistuvia asioita, myös erityistapausten merkitystä pohdittiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Riihenmäen koulun uudelta johtajuudelta odotettiin entisen hyvän johtajuuden jatkuvuutta, jämäkkyyttä, joustavuutta ja innovatiivisuutta. Uudelta johtajalta odotettiin pätevyyttä ja ammattitaitoa, päätöksentekokykyä, avointa ja selkeää tiedottamista, koulussa läsnä olemista ja näkyvyyttä, alaisista huolehtimista, kykyä ja halua kuunnella alaisiaan, kykyä ottaa haltuun koulun toiminnan kokonaisuus, strategia- ja projektityöskentelyn kehittämistä sekä vuorovaikutuksen ja hyvän työilmapiirin ylläpitämistä.