”Minun muistivihkoni" hyödyn ja käytön arviointi : Kokemuksia somalipakolaisen viranomaisasioinnista
Ruth, Tegene (2011)
Ruth, Tegene
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060110621
Tiivistelmä
”Minun muistivihkoni" hyödyn ja käytön arviointi. Kokemuksia somalipakolaisen viranomaisasioinnista.
Opinnäytetyössäni arvioin laadullisin tutkimuksen sekä kehittämisprosessin menetelmin tekemäni maahanmuuttajille suunnatun ”Minun muistivihkoni” oppaan hyötyä ja käyttöä. Lisäksi kuvaan somalipakolaisten mahdollisia viranomaiskokemuksia Somaliassa ja Suomessa. ”Minun muistivihkoni” on tarkoitettu juuri Suomeen muuttaneille maahanmuuttajille ja se sisältää muun muassa tietoa Suomeen muuton alkuvaiheen viranomaisasioinnista. ”Minun muistivihkoni” tuotettiin ja kehitettiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikön ja Socca, pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen ohjauksessa, Pääkaupunkiseudun ko-touttamistyön kehittämishankkeissa vuosina 2008–2010.
Haastattelin neljää vapaaehtoista Helsingin Maahanmuuttoyksikön somaliasiakasta, vuoden 2010 maaliskuussa. Haastatteluiden avulla halusin selvittää viranomaisasioinnin hoidon kokemuksia ja tekijöitä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa asiointiin ja kotoutumiseen. Lisäksi halusin selvittää ovatko haastateltavat käyttäneet ja kokeneet muistivihkoa hyödyllisenä ja sekä edistävän heidän viranomaisasiointinsa sujuvuutta. Haastattelujen tuloksien myötä haluttiin kehittää ”Minun muistivihkoa” edelleen käyttäjäystävällisemmäksi ja tavoitteena oli saada se vakituiseen käyttöön Helsingin Maahanmuuttoyksikössä.
Haastatteluista saatu aineisto antoi viitteitä siitä, että somalialaisten edellytykset viranomai-sasiointiin voivat vaihdella, riippuen muun muassa kokemustaustasta, iästä, kotipaikkakunnasta ja asenteista. Viranomaiskokemukset Suomessa olivat muuten pitkälti byrokratiaa ja epätietoisuutta ja lukuun ottamatta positiivisia. Suomen kielen taitoa painotettiin kotoutumisen kannalta merkittävänä tekijänä ja koulutukseen hidasta pääsyä kritisoitiin. Kaikki haastateltavat olivat hyötyneet muistivihosta enemmän kuin kerran, esimerkiksi löytämällä jonkin tarvitsemansa viranomaisen yhteistiedot. Kaikki olivat myös saaneet muistivihosta uutta tietoa. Viranomaispisteiden yhteystiedot, terveydenhuoltoon ja asumiseen liittyvät tiedot nähtiin muistivihossa tärkeimpinä.
Pidän ”Minun Muistivihkoni” tarkoituksen täyttyneen, koska kaikki haastateltavat olivat käyttäneet muistivihkoa, sekä kokeneet sen itselleen hyödyllisenä. Näiden haastattelujen kautta voidaan muistivihon merkitys todeta tärkeäksi ja sitä voidaan suositella käännettäväksi myös toisille kielille ja käytettäväksi kotouttamistyön työvälineenä. Tämän opinnäytetyön tuloksien pohjalta on kehitetty uusi ja päivitetty ”Minun muistivihkoni”. Helsingin kaupunkiin kohdentuva ”Minun muistivihkoni” on myös käännetty hankkeen tuella kevään 2011 aikana somalin, englannin, ranskan, venäjän, arabian, ja darin kielille. Ne ovat tulostettavissa kaikkien käyttöön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan Internet-sivuilta. Muistivihosta on tullut myös vakituinen työväline Helsingin Maahanmuuttoyksikössä ja sitä jaetaan järjestelmällisesti uusille asiakkaille tarkoitetuissa alkuinfoissa noin kerran viikossa.
Opinnäytetyössäni arvioin laadullisin tutkimuksen sekä kehittämisprosessin menetelmin tekemäni maahanmuuttajille suunnatun ”Minun muistivihkoni” oppaan hyötyä ja käyttöä. Lisäksi kuvaan somalipakolaisten mahdollisia viranomaiskokemuksia Somaliassa ja Suomessa. ”Minun muistivihkoni” on tarkoitettu juuri Suomeen muuttaneille maahanmuuttajille ja se sisältää muun muassa tietoa Suomeen muuton alkuvaiheen viranomaisasioinnista. ”Minun muistivihkoni” tuotettiin ja kehitettiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikön ja Socca, pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen ohjauksessa, Pääkaupunkiseudun ko-touttamistyön kehittämishankkeissa vuosina 2008–2010.
Haastattelin neljää vapaaehtoista Helsingin Maahanmuuttoyksikön somaliasiakasta, vuoden 2010 maaliskuussa. Haastatteluiden avulla halusin selvittää viranomaisasioinnin hoidon kokemuksia ja tekijöitä, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa asiointiin ja kotoutumiseen. Lisäksi halusin selvittää ovatko haastateltavat käyttäneet ja kokeneet muistivihkoa hyödyllisenä ja sekä edistävän heidän viranomaisasiointinsa sujuvuutta. Haastattelujen tuloksien myötä haluttiin kehittää ”Minun muistivihkoa” edelleen käyttäjäystävällisemmäksi ja tavoitteena oli saada se vakituiseen käyttöön Helsingin Maahanmuuttoyksikössä.
Haastatteluista saatu aineisto antoi viitteitä siitä, että somalialaisten edellytykset viranomai-sasiointiin voivat vaihdella, riippuen muun muassa kokemustaustasta, iästä, kotipaikkakunnasta ja asenteista. Viranomaiskokemukset Suomessa olivat muuten pitkälti byrokratiaa ja epätietoisuutta ja lukuun ottamatta positiivisia. Suomen kielen taitoa painotettiin kotoutumisen kannalta merkittävänä tekijänä ja koulutukseen hidasta pääsyä kritisoitiin. Kaikki haastateltavat olivat hyötyneet muistivihosta enemmän kuin kerran, esimerkiksi löytämällä jonkin tarvitsemansa viranomaisen yhteistiedot. Kaikki olivat myös saaneet muistivihosta uutta tietoa. Viranomaispisteiden yhteystiedot, terveydenhuoltoon ja asumiseen liittyvät tiedot nähtiin muistivihossa tärkeimpinä.
Pidän ”Minun Muistivihkoni” tarkoituksen täyttyneen, koska kaikki haastateltavat olivat käyttäneet muistivihkoa, sekä kokeneet sen itselleen hyödyllisenä. Näiden haastattelujen kautta voidaan muistivihon merkitys todeta tärkeäksi ja sitä voidaan suositella käännettäväksi myös toisille kielille ja käytettäväksi kotouttamistyön työvälineenä. Tämän opinnäytetyön tuloksien pohjalta on kehitetty uusi ja päivitetty ”Minun muistivihkoni”. Helsingin kaupunkiin kohdentuva ”Minun muistivihkoni” on myös käännetty hankkeen tuella kevään 2011 aikana somalin, englannin, ranskan, venäjän, arabian, ja darin kielille. Ne ovat tulostettavissa kaikkien käyttöön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan Internet-sivuilta. Muistivihosta on tullut myös vakituinen työväline Helsingin Maahanmuuttoyksikössä ja sitä jaetaan järjestelmällisesti uusille asiakkaille tarkoitetuissa alkuinfoissa noin kerran viikossa.