Saatavien perinnästä annetun lain 1.5.2005 voimaan tulleiden muutosten vaikutus perintäkuluihin Joensuun käräjäoikeuden ratkaisujen valossa
Luukkainen, Soile (2011)
Luukkainen, Soile
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110555
Tiivistelmä
Perintätoiminnasta säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, kun eduskunnassa hyväksyttiin laki saatavien perinnästä. Tämän jälkeen perintälakia muutettiin merkittävästi vuonna 2005. Ennen lakimuutosta perintäkustannusten todettiin nousevan kohtuuttomiksi ja olevan hyvin eritasoisia. Eduskunnan tarkoituksena oli saada lakiin taulukkomaksut, jotta kustannukset saataisiin pysymään kohtuullisina. Joensuun käräjäoikeuden summaarisen yksikön kansliahenkilökunnan näkemyksen mukaan kustannukset ovat lakimuutoksesta huolimatta nousseet. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten perintälain muutos vuonna 2005 vaikutti perintäkulujen kehitykseen Joensuun käräjäoikeuden ratkaisuissa. Joensuun käräjäoikeus on 1.1.2010 alkaen muuttunut Pohjois-Karjalan käräjäoikeudeksi.
Hallituksen esitykset, eduskunnan vastaus, laki ja soveltamisohjeet tutkittiin käyttämällä aineistoanalyysia. Perintäkulujen osalta aineisto kerättiin käräjäoikeuden arkistosta summaaristen asioiden asiakirjavihkoista. Näiden tutkimusmenetelmä oli määrällinen, ja apuna käytettiin tilasto-ohjelmaa. Vertailuvuosiksi otettiin vuodet 2004 ja 2009, ja asiakirjavihkot valittiin satunnaisotannalla. Tutkimusvuodet on valittu siten, että kokemusta lain soveltamisesta on saatu runsaasti. Laki on ollut tutkimus vuosina 2004 ja 2009 voimassa useampia vuosia saman sisältöisenä, vuodesta 1999 vuoteen 2004 ja vuodesta 2005 vuoteen 2009.
Perintäkulut olivat kohonneet vuodesta 2004 vuoteen 2009, vaikka rahanarvon muutokset huomioitiin tuloksissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia maksutuomioiden kokonaiskustannuksia velallisen kannalta.
Hallituksen esitykset, eduskunnan vastaus, laki ja soveltamisohjeet tutkittiin käyttämällä aineistoanalyysia. Perintäkulujen osalta aineisto kerättiin käräjäoikeuden arkistosta summaaristen asioiden asiakirjavihkoista. Näiden tutkimusmenetelmä oli määrällinen, ja apuna käytettiin tilasto-ohjelmaa. Vertailuvuosiksi otettiin vuodet 2004 ja 2009, ja asiakirjavihkot valittiin satunnaisotannalla. Tutkimusvuodet on valittu siten, että kokemusta lain soveltamisesta on saatu runsaasti. Laki on ollut tutkimus vuosina 2004 ja 2009 voimassa useampia vuosia saman sisältöisenä, vuodesta 1999 vuoteen 2004 ja vuodesta 2005 vuoteen 2009.
Perintäkulut olivat kohonneet vuodesta 2004 vuoteen 2009, vaikka rahanarvon muutokset huomioitiin tuloksissa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia maksutuomioiden kokonaiskustannuksia velallisen kannalta.