Lähiruuan käytön mahdollisuudet julkisissa ruokapalveluissa : Case: Parkanon kaupungin ruokapalvelut
Koivunen, Soila (2011)
Koivunen, Soila
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010441
Tiivistelmä
Lähiruuan käytön uskotaan nousevan ja siitä puhutaan jo trendinä. Lähiruuan määrittely luo hankaluuksia, käytännössä se tarkoittaa paikallista ruokaa tai lähialueella tuotettua ruokaa. Suomalaisesta ruuasta voidaan puhua myös lähiruokana. Julkisissa ruokapalveluissa hankintoja säätelee hankintalaki, joka jarruttaa myös lähiruuan käyttöä, sillä hankintakriteerinä paikallisuuden käyttö on kiellettyä.
Lähiruuan nauttiminen kouluruokailussa opettaisi jo lapsille, miten tärkeää on huomioida ruuan alkuperä sekä siitä seuraavat vaikutukset. Maaseudun elinvoimaisuus, työllisyys, sesongin raaka-aineet, kestävä kehitys sekä ruuan maistuvuus ovat osa lähiruuan tärkeitä tuntomerkkejä.
Työssä selvitettiin, käytetäänkö raaka-ainevalinnoissa lähiruokatuotteita ja onko tulevaisuudessa mahdollisuus käytön lisäämiseen. Työssä kartoitettiin myös esimiesten mielipiteitä lähiruuasta. Lähiruuan käytön mahdolliset esteet selvitettiin. Ruokalistan ravitsemuksellisuus otettiin huomioon sekä haastateltavien taustatiedot. Toimeksiantaja oli Parkanon Keskustan koulun keittiö.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Teemahaastattelu oli jaettu kolmeen osa-alueeseen: taustatietoihin, lähiruokaan sekä ravitsemuksellisuuteen.
Haastatteluun osallistuivat kaikki viisi Parkanon ruokahuollon esimiestä. Haastattelut tehtiin kunkin esimiehen työpaikalla tammikuussa 2011. Haastattelut nauhoitettiin ja saatu aineisto litteroitiin.
Kaikilla haastateltavilla oli positiivinen suhtautuminen lähiruokaa kohtaan ja kiinnostusta tarjota sitä asiakkaille. He totesivat, että lähiruokatuottajat eivät pysty toimittamaan niin suuria määriä raaka-aineita, mitä he tarvitsisivat. Suurin este lähiruuan käytölle oli hinta. Tulevaisuus nähtiin niin haasteena kuin mahdollisuutenakin. Ruokalista oli suunniteltu monipuolisesti ravitsemuksellisuus huomioiden. Kaikissa toimipisteissä oli sama, kuuden viikon kiertävä ruokalista.
Lähiruuan nauttiminen kouluruokailussa opettaisi jo lapsille, miten tärkeää on huomioida ruuan alkuperä sekä siitä seuraavat vaikutukset. Maaseudun elinvoimaisuus, työllisyys, sesongin raaka-aineet, kestävä kehitys sekä ruuan maistuvuus ovat osa lähiruuan tärkeitä tuntomerkkejä.
Työssä selvitettiin, käytetäänkö raaka-ainevalinnoissa lähiruokatuotteita ja onko tulevaisuudessa mahdollisuus käytön lisäämiseen. Työssä kartoitettiin myös esimiesten mielipiteitä lähiruuasta. Lähiruuan käytön mahdolliset esteet selvitettiin. Ruokalistan ravitsemuksellisuus otettiin huomioon sekä haastateltavien taustatiedot. Toimeksiantaja oli Parkanon Keskustan koulun keittiö.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Teemahaastattelu oli jaettu kolmeen osa-alueeseen: taustatietoihin, lähiruokaan sekä ravitsemuksellisuuteen.
Haastatteluun osallistuivat kaikki viisi Parkanon ruokahuollon esimiestä. Haastattelut tehtiin kunkin esimiehen työpaikalla tammikuussa 2011. Haastattelut nauhoitettiin ja saatu aineisto litteroitiin.
Kaikilla haastateltavilla oli positiivinen suhtautuminen lähiruokaa kohtaan ja kiinnostusta tarjota sitä asiakkaille. He totesivat, että lähiruokatuottajat eivät pysty toimittamaan niin suuria määriä raaka-aineita, mitä he tarvitsisivat. Suurin este lähiruuan käytölle oli hinta. Tulevaisuus nähtiin niin haasteena kuin mahdollisuutenakin. Ruokalista oli suunniteltu monipuolisesti ravitsemuksellisuus huomioiden. Kaikissa toimipisteissä oli sama, kuuden viikon kiertävä ruokalista.