Liikearvon arvonalentumistestaus case-yrityksissä
Sammalinen, Anna (2011)
Sammalinen, Anna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010393
Tiivistelmä
Vuonna 2005 julkisesti noteerattujen konsernien emoyhtiöiden täytyi EU:n alueella ryhtyä raportoimaan tilinpäätöksensä IFRS – standardien mukaisesti. IFRS, eli International Financial Reporting Standards, on kansainvälinen normisto, joka määrittää vaatimukset liiketapahtumien kirjauksille, arvostamisille ja niistä esitettäville tiedoille. Normisto toi mukanaan myös muutoksia suomalaisten yritysten tilinpäätöksiin. Suomalaiseen kirjanpitokäytäntöön verrattuna IFRS korostaa sijoittajien näkökulmaa ja on tasekeskeinen. IFRS -tilinpäätökset ovat myös keskenään vertailukelpoisia ja siksi sijoittajat pystyvät helpommin vertailemaan eri yrityksiä keskenään. IFRS on käytössä jo useissa maissa ja sen käyttäjiä tulee jatkuvasti lisää.
IFRS -tilinpäätöksen myötä, yrityksille tuli muutoksia myös taseessa olevan liikearvon käsittelyyn. Suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan siitä tehtiin poistoja, mutta IFRS -standardissa poistojen tekemisestä on luovuttu ja on siirrytty tekemään arvonalentumistestejä. Näiden testien tarkoituksena on määritellä, tarvitseeko liikearvosta tehdä arvonalentumiskirjaus, joka olisi tulosvaikutteinen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella lähemmin liikearvoa ja siihen läheisesti liittyvää IAS 36 – standardia ”Omaisuuserien arvonalentuminen” ja sen asettamia velvoitteita yrityksille. Teoriaosuuden tarkoituksena oli selittää, mitä IAS 36 – standardi sisältää ja tutkimuksen avulla selvittää, miten yritykset käytännössä standardia käyttävät.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, johon valittiin yhdeksän suomalaista pörssiyritystä, joilla oli taseissaan suuria määriä liikearvoa. Kaikki nämä yritykset olivat Kauppalehden julkaiseman artikkelin ns. riskilistalla. Listalle oli koottu yrityksiä, joiden taseissa oli hälyttävä määrä liikearvoa.
Tutkimuksen perusteella kaikki yritykset tekivät arvonalentumistestinsä samalla tavalla. Tes-tausmenetelmänä käytettiin käyttöarvolaskelmaa. Tutkimuksessa selvisi, että yritykset eivät tekemiensä testien perusteella tehneet alaskirjauksia liikearvoistaan. Alaskirjauksia oli kuitenkin joissain tapauksissa tehty, mutta niitä ei ollut selvästi perusteltu tilinpäätöksissä.
IFRS -tilinpäätöksen myötä, yrityksille tuli muutoksia myös taseessa olevan liikearvon käsittelyyn. Suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan siitä tehtiin poistoja, mutta IFRS -standardissa poistojen tekemisestä on luovuttu ja on siirrytty tekemään arvonalentumistestejä. Näiden testien tarkoituksena on määritellä, tarvitseeko liikearvosta tehdä arvonalentumiskirjaus, joka olisi tulosvaikutteinen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella lähemmin liikearvoa ja siihen läheisesti liittyvää IAS 36 – standardia ”Omaisuuserien arvonalentuminen” ja sen asettamia velvoitteita yrityksille. Teoriaosuuden tarkoituksena oli selittää, mitä IAS 36 – standardi sisältää ja tutkimuksen avulla selvittää, miten yritykset käytännössä standardia käyttävät.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, johon valittiin yhdeksän suomalaista pörssiyritystä, joilla oli taseissaan suuria määriä liikearvoa. Kaikki nämä yritykset olivat Kauppalehden julkaiseman artikkelin ns. riskilistalla. Listalle oli koottu yrityksiä, joiden taseissa oli hälyttävä määrä liikearvoa.
Tutkimuksen perusteella kaikki yritykset tekivät arvonalentumistestinsä samalla tavalla. Tes-tausmenetelmänä käytettiin käyttöarvolaskelmaa. Tutkimuksessa selvisi, että yritykset eivät tekemiensä testien perusteella tehneet alaskirjauksia liikearvoistaan. Alaskirjauksia oli kuitenkin joissain tapauksissa tehty, mutta niitä ei ollut selvästi perusteltu tilinpäätöksissä.