Voimaantuminen vankien päihdekuntoutusryhmässä : Kuvaus tunneryhmätyöskentelystä
Skantz, Eila (2011)
Skantz, Eila
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052910141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052910141
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
Sosiaali- ja terveysala
Hoitotyön koulutusohjelma
EILA SKANTZ
VOIMAANTUMINEN VANKIEN PÄIHDEKUNTOUTUSRYHMÄSSÄ
Kuvaus tunneryhmätyöskentelystä
Opinnäytetyö, 71 sivua ja 5 liitettä
Ohjaajat: Jumisko Eija, Mylläri Birgit ja Suopajärvi Annette
1.5.2011
______________________________________________________________
Asiasanat: voimaantuminen, rikollisuus, kiintymyssuhdeteoria, päihdekuntoutus
Vankien päihdekuntoutus on yksi vankilan vangeille tarjoamista toiminnoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan uusintarikollisuuden laskuun. Voimaantuminen on henkilössä itsessään tapahtuva prosessi, jota tarvitaan muutoksen aikaansaamiseksi ja johon vankilan toimintaohjelmat antavat omalta osaltaan mahdollisuuden.
Tutkimukseni on määrällinen ja sen tarkoituksena on kuvata kuinka vahvana voimaantumisilmiö esiintyy vankien päihdekuntoutuskurssin tunneryhmätyöskentelyssä ja millä voimaantumisen osa-alueilla. Tutkimustehtävinä olivat:
1. Mitkä voimaantumisen osatekijät koettiin vahvimmin ja mitkä heikoimmin tunneryhmätyöskentelyssä? 2. Millaista vaihtelua voimaantumistekijöiden määrässä tapahtui kurssin aikana ryhmällä ja yksilöillä? Tavoitteena oli saada tietoa, jolla kehittää päihdekuntoutuskurssin vaikuttavuutta. Tutkimusmenetelmänä käytin kyselytutkimusta, aineiston keräsin kahdeksalta eri kyselykerralta ja analysoin Microsoft Officen 2007 Excel-ohjelman avulla.
Vahvimpana koettiin seuraavat voimaantumisen osatekijät: tavoitteiden saavuttaminen, ryhmän tapahtumien ymmärtäminen, osallistuminen omasta halusta, omasta toiminnasta määrääminen, turvallinen olo, tunteiden tunnistaminen, oma aktiivisuus, hyväksyä ryhmätoverit, oma positiivinen asenne ja turvallinen ilmapiiri. Heikoimmin koetut voimaantumisen osatekijät olivat: Tunne ryhmätovereiden arvostuksesta, tunne ryhmätovereiden tyytyväisyydestä vastaajaan ja oma vaikuttaminen ryhmätovereiden oppimiseen. Saatua ilmiön kuvausta voidaan hyödyntää vankilan toimintaohjelmien ohjauksessa, kohdennettaessa huomiota voimaantumisen mahdollistamiseen ja sen estymiseen.
Koko ryhmänä tarkasteltuna voimaantumisen vaihtelun saattoi nähdä loogisena ryhmän vaiheisiin nähden. Ohjaajat voivat hyödyntää tulosta kiinnittääkseen huomiota ryhmää ohjatessaan voimaantumisen esteiden poistamiseksi haasteellisissa ryhmän vaiheissa ja voimmaantumisen maksimoimiseksi, silloin kun sille on parhaat edellytykset. Yksilöiden väliset voimaantumisen ilmiöt näyttäytyivät hyvin eri vahvuisina prosesseina, joista ei suoranaisia johtopäätöksiä voi tehdä. Merkittävää on kuitenkin tieto kokemusten niin suuresta erilaisuudesta ja yksilöllisyydestä. Saatua ilmiön kuvausta voidaan hyödyntää ohjaajien työssä voimaantumisen yksilöllisessä ymmärtämisessä ja tukemisessa.
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
Sosiaali- ja terveysala
Hoitotyön koulutusohjelma
EILA SKANTZ
VOIMAANTUMINEN VANKIEN PÄIHDEKUNTOUTUSRYHMÄSSÄ
Kuvaus tunneryhmätyöskentelystä
Opinnäytetyö, 71 sivua ja 5 liitettä
Ohjaajat: Jumisko Eija, Mylläri Birgit ja Suopajärvi Annette
1.5.2011
______________________________________________________________
Asiasanat: voimaantuminen, rikollisuus, kiintymyssuhdeteoria, päihdekuntoutus
Vankien päihdekuntoutus on yksi vankilan vangeille tarjoamista toiminnoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan uusintarikollisuuden laskuun. Voimaantuminen on henkilössä itsessään tapahtuva prosessi, jota tarvitaan muutoksen aikaansaamiseksi ja johon vankilan toimintaohjelmat antavat omalta osaltaan mahdollisuuden.
Tutkimukseni on määrällinen ja sen tarkoituksena on kuvata kuinka vahvana voimaantumisilmiö esiintyy vankien päihdekuntoutuskurssin tunneryhmätyöskentelyssä ja millä voimaantumisen osa-alueilla. Tutkimustehtävinä olivat:
1. Mitkä voimaantumisen osatekijät koettiin vahvimmin ja mitkä heikoimmin tunneryhmätyöskentelyssä? 2. Millaista vaihtelua voimaantumistekijöiden määrässä tapahtui kurssin aikana ryhmällä ja yksilöillä? Tavoitteena oli saada tietoa, jolla kehittää päihdekuntoutuskurssin vaikuttavuutta. Tutkimusmenetelmänä käytin kyselytutkimusta, aineiston keräsin kahdeksalta eri kyselykerralta ja analysoin Microsoft Officen 2007 Excel-ohjelman avulla.
Vahvimpana koettiin seuraavat voimaantumisen osatekijät: tavoitteiden saavuttaminen, ryhmän tapahtumien ymmärtäminen, osallistuminen omasta halusta, omasta toiminnasta määrääminen, turvallinen olo, tunteiden tunnistaminen, oma aktiivisuus, hyväksyä ryhmätoverit, oma positiivinen asenne ja turvallinen ilmapiiri. Heikoimmin koetut voimaantumisen osatekijät olivat: Tunne ryhmätovereiden arvostuksesta, tunne ryhmätovereiden tyytyväisyydestä vastaajaan ja oma vaikuttaminen ryhmätovereiden oppimiseen. Saatua ilmiön kuvausta voidaan hyödyntää vankilan toimintaohjelmien ohjauksessa, kohdennettaessa huomiota voimaantumisen mahdollistamiseen ja sen estymiseen.
Koko ryhmänä tarkasteltuna voimaantumisen vaihtelun saattoi nähdä loogisena ryhmän vaiheisiin nähden. Ohjaajat voivat hyödyntää tulosta kiinnittääkseen huomiota ryhmää ohjatessaan voimaantumisen esteiden poistamiseksi haasteellisissa ryhmän vaiheissa ja voimmaantumisen maksimoimiseksi, silloin kun sille on parhaat edellytykset. Yksilöiden väliset voimaantumisen ilmiöt näyttäytyivät hyvin eri vahvuisina prosesseina, joista ei suoranaisia johtopäätöksiä voi tehdä. Merkittävää on kuitenkin tieto kokemusten niin suuresta erilaisuudesta ja yksilöllisyydestä. Saatua ilmiön kuvausta voidaan hyödyntää ohjaajien työssä voimaantumisen yksilöllisessä ymmärtämisessä ja tukemisessa.