Psykoterapeuttinen perhekuntoutus : kirjallisuuskatsaus
Peltonen, Anne (2011)
Peltonen, Anne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105279952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105279952
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli etsiä uutta tietoa kirjallisuudesta lasten ja nuorten psykoterapiasta ja perhekuntoutuksesta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lohjan sairaanhoitoalueen lastensuojelun kanssa. Käsitteet pohjautuivat lastenpsykiatrian poliklinikan ja lastensuojelun kehittämishankkeeseen.
Opinnäytetyön tietoperustana oli kvalitatiivinen aineistolähtöinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyöhön kuului teoreettisen viitekehyksen esittely, minkä pohjalta opinnäytetyön tutkimusongelmat kartoitettiin ja selvitettiin. Kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen etsittiin psykoterapeuttiseen perhekuntoutukseen kohdistuneita tutkimuksia ja artikkeleita. Aineisto koostui eri tietokannoista valittuihin tutkimuksiin ja artikkeleihin, jotka vastasivat opinnäytetyön käsitteistä muodostettuihin tutkimuskysymyksiin. Käsitteet perhekuntoutus ja psykoterapia määriteltiin lapsen ja nuoren näkökulmasta.
Opinnäytetyön tulosten tarkastelussa keskeistä olivat poliittisten ja yhteiskunnallisten päätösten merkitys mielenterveyspalveluiden tarjontaan ja saatavuuteen. Tutkimuksista perheille suunnatut palvelut olivat perheterapia ja perhetyö. Vanhempia tuettiin eri tavoin kohtaamaan lapsen ongelmat ja luomaan tavoitteet hoidolle. Nuorten hoidossa tärkeää on oireilun lievittyminen, sen hetkisen tilanteen ymmärtäminen ja ongelmien vähentäminen. Tutkimuksissa painottui yhteistyö lasten ja perheiden voimavarojen ja hyvinvoinnin tunnistamisessa yhdessä moniammatillisen työntekijäryhmän kanssa. Moniammatillisen yhteistyön edellytys on saumaton työskentely ja ongelmien tunnistaminen.
Vanhempien masennuksen hoito vähentää lasten sairastumista mielenterveysongelmaan. Erityisesti äidin synnytyksen jälkeinen masennus vaikuttaa vauvan ja äidin vuorovaikutukseen. Äidin masennus voi jopa johtaa psykoosiin pitkään jatkuessaan. Isän osallistumista vauvan hoitoon tulee tukea, koska tutkimuksissa on todettu isän sitoutumisen vanhemmuuteen edistävän parisuhdetta. Kolmessa eri maassa suoritetussa tutkimuksessa lasten ja nuorten masennuksen hoidossa todettiin psykoterapia tai perheterapian olevan hoitomuotoina tehokkaita erityisesti yhdistettynä vanhempien tukeen.
Johtopäätöksissä keskeistä oli lasten ja nuorten varhainen mielenterveysongelmien tunnistaminen sekä varhainen puuttuminen perheiden ongelmalliseen elämäntilanteeseen.
Jatkotutkimuksessa voisi selvittää perhetyön toteutumista käytännössä.
Opinnäytetyön tietoperustana oli kvalitatiivinen aineistolähtöinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyöhön kuului teoreettisen viitekehyksen esittely, minkä pohjalta opinnäytetyön tutkimusongelmat kartoitettiin ja selvitettiin. Kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen etsittiin psykoterapeuttiseen perhekuntoutukseen kohdistuneita tutkimuksia ja artikkeleita. Aineisto koostui eri tietokannoista valittuihin tutkimuksiin ja artikkeleihin, jotka vastasivat opinnäytetyön käsitteistä muodostettuihin tutkimuskysymyksiin. Käsitteet perhekuntoutus ja psykoterapia määriteltiin lapsen ja nuoren näkökulmasta.
Opinnäytetyön tulosten tarkastelussa keskeistä olivat poliittisten ja yhteiskunnallisten päätösten merkitys mielenterveyspalveluiden tarjontaan ja saatavuuteen. Tutkimuksista perheille suunnatut palvelut olivat perheterapia ja perhetyö. Vanhempia tuettiin eri tavoin kohtaamaan lapsen ongelmat ja luomaan tavoitteet hoidolle. Nuorten hoidossa tärkeää on oireilun lievittyminen, sen hetkisen tilanteen ymmärtäminen ja ongelmien vähentäminen. Tutkimuksissa painottui yhteistyö lasten ja perheiden voimavarojen ja hyvinvoinnin tunnistamisessa yhdessä moniammatillisen työntekijäryhmän kanssa. Moniammatillisen yhteistyön edellytys on saumaton työskentely ja ongelmien tunnistaminen.
Vanhempien masennuksen hoito vähentää lasten sairastumista mielenterveysongelmaan. Erityisesti äidin synnytyksen jälkeinen masennus vaikuttaa vauvan ja äidin vuorovaikutukseen. Äidin masennus voi jopa johtaa psykoosiin pitkään jatkuessaan. Isän osallistumista vauvan hoitoon tulee tukea, koska tutkimuksissa on todettu isän sitoutumisen vanhemmuuteen edistävän parisuhdetta. Kolmessa eri maassa suoritetussa tutkimuksessa lasten ja nuorten masennuksen hoidossa todettiin psykoterapia tai perheterapian olevan hoitomuotoina tehokkaita erityisesti yhdistettynä vanhempien tukeen.
Johtopäätöksissä keskeistä oli lasten ja nuorten varhainen mielenterveysongelmien tunnistaminen sekä varhainen puuttuminen perheiden ongelmalliseen elämäntilanteeseen.
Jatkotutkimuksessa voisi selvittää perhetyön toteutumista käytännössä.