Holhoustoimi murroksessa
Parikka, Anna (2011)
Parikka, Anna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011052710053
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli edunvalvonnan toteuttaminen käytännössä holhoustoimilain, järjestämislain sekä edunvalvontaa sisältävien erityislakien kautta edunvalvontaa läheiselleen harkitsevan näkökulmasta.
Edunvalvontaan voi johtaa moninaiset syyt. Holhoustoimilaissa on määritelty kuinka täysi-ikäisen toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa. Erilaisilla hoito- ja sosiaalialan palvelujärjestelmillä pystytään valvomaan erityisryhmien oikeuksia, myös useissa erityislaissa on säädöksiä siitä, miten henkilöä koskeva edunvalvonta voidaan järjestää.
Edunvalvojaksi määrätään joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Käytännön edunvalvontatyössä edunvalvoja joutuu ratkaisuissaan etsimään tasapainoa päämiehen etujen suojelun sekä itsemääräämisoikeuden välillä. Täysi-ikäinen vajaavaltainen yleensä säilyttää mahdollisista taloudellisista rajoituksista huolimatta oikeutensa päättää henkilöään koskevista asioista.
Holhoustoimen asiat on jaettu sekä maistraateille että yleisille tuomioistuimille. Oikeusaputoimistot huolehtivat edunvalvontapalveluiden järjestämisestä. Järjestämislain mukaan oikeusaputoimisto voi ostaa edunvalvontapalveluita ulkopuolisilta palvelunjärjestäjiltä.
Edunvalvontaa haetaan hakemuksella käräjäoikeudelta. Käytännössä käräjäoikeuden päätös edunvalvojan määräämisestä nojaa suurelta osin hakemuksen yhteydessä toimitettavaan lääkärinlausuntoon.
Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan päämiehelle tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheutetun vahingon. Maistraatti valvoo edunvalvojien toimintaa. Valvominen tapahtuu lähinnä vuosittaisen tilintarkastuksen kautta.
Edunvalvontaan voi johtaa moninaiset syyt. Holhoustoimilaissa on määritelty kuinka täysi-ikäisen toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa. Erilaisilla hoito- ja sosiaalialan palvelujärjestelmillä pystytään valvomaan erityisryhmien oikeuksia, myös useissa erityislaissa on säädöksiä siitä, miten henkilöä koskeva edunvalvonta voidaan järjestää.
Edunvalvojaksi määrätään joko yksityinen tai yleinen edunvalvoja. Käytännön edunvalvontatyössä edunvalvoja joutuu ratkaisuissaan etsimään tasapainoa päämiehen etujen suojelun sekä itsemääräämisoikeuden välillä. Täysi-ikäinen vajaavaltainen yleensä säilyttää mahdollisista taloudellisista rajoituksista huolimatta oikeutensa päättää henkilöään koskevista asioista.
Holhoustoimen asiat on jaettu sekä maistraateille että yleisille tuomioistuimille. Oikeusaputoimistot huolehtivat edunvalvontapalveluiden järjestämisestä. Järjestämislain mukaan oikeusaputoimisto voi ostaa edunvalvontapalveluita ulkopuolisilta palvelunjärjestäjiltä.
Edunvalvontaa haetaan hakemuksella käräjäoikeudelta. Käytännössä käräjäoikeuden päätös edunvalvojan määräämisestä nojaa suurelta osin hakemuksen yhteydessä toimitettavaan lääkärinlausuntoon.
Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan päämiehelle tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheutetun vahingon. Maistraatti valvoo edunvalvojien toimintaa. Valvominen tapahtuu lähinnä vuosittaisen tilintarkastuksen kautta.