Lasten lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Korpela, Mathilda; Törmänen, Mirjami (2011)
Korpela, Mathilda
Törmänen, Mirjami
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105269822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105269822
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lapsen lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä ja tuoda kerätty tieto HYKS Silmä-korvasairaalan Korvaklinikalle käytännön hoitotyöhön. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä lapset itse, vanhemmat ja hoitajat käyttävät. Tavoitteena oli myös selvittää, mitkä lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ovat näyttöön perustuvia. Tavoitteena oli tuoda Korvaklinikan hoitohenkilökunnalle lisää tietoa lapsen lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä ja tällä tavoin kehittää kivunhoitotyötä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen avulla kootaan olemassa olevaa tutkimustietoa ja saadaan aiheesta hyvä kokonaiskuva. Katsaukseen valittiin kymmenen suomalaista ja kansainvälistä tutkimusta, jotka täyttivät haun kriteerit. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan valitut kohderyhmät käyttivät monenlaisia lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä. Lapsen kipua lievitettiin kognitiivisbehavioraalisilla, fysikaalisilla ja emotionaalisilla menetelmillä sekä päivittäisissä toimissa auttamalla ja ympäristön viihtyisyyteen vaikuttamalla. Lasten todettiin osaavan lievittää kipuaan myös omatoimisesti. Lasten eniten käyttämiä menetelmiä olivat huomion muualle suuntaaminen, lepääminen tai nukkuminen, päivittäisiin toimiin vaikuttaminen ja asentohoito. Vanhempien ja hoitajien roolit lapsen kivunhoidossa olivat erilaiset. Molemmat kohderyhmät käyttivät useita lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä. Tulokset yleisimmin käytetyistä menetelmistä vaihtelivat sen mukaan, minkä kohderyhmän näkökulmasta niiden käyttöä oli tutkittu. Kohderyhmien taustatekijöillä oli vaikutusta menetelmien käyttöön. Näyttöön perustuvaa tietoa löytyi musiikin ja mielikuvien käytöstä sekä rentoutumisesta lapsen lääkkeettöminä kivunhoitomenetelminä. Musiikki lievensi lapsen kipua lyhytaikaisen toimenpiteen aikana, mutta sen vaikutusta ei ollut tutkittu postoperatiivisen kivun hoidossa. Lasten arvioimana mielikuvat ja rentoutuminen vähensivät postoperatiivista kipua lyhytaikaisesti.
Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien käytössä on hyvä huomioida lapsen omat toiveet, tarpeet ja yksilöllinen kehitysaste. Viihtyisällä ja rauhallisella ympäristöllä on merkittävä rooli lapsen kivunhoidossa. Vanhempien mukaan ottaminen kaikissa lapsen hoidon vaiheissa vaikuttaa myönteisesti lapsen kipuun. Kivunhoidossa on tärkeää huomioida myös eri kulttuureista tulevat potilaat ja heidän perheensä. Kivunhoidon kehittämiseksi kaikille kohderyhmille tarvittaisiin lisää tietoa ja ohjausta lääkkeettömistä menetelmistä. Lisäksi eri menetelmien vaikuttavuutta tulisi tutkia lisää.
Asiasanat: lapsen kipu, kivunhoito, lääkkeetön hoito
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksen avulla kootaan olemassa olevaa tutkimustietoa ja saadaan aiheesta hyvä kokonaiskuva. Katsaukseen valittiin kymmenen suomalaista ja kansainvälistä tutkimusta, jotka täyttivät haun kriteerit. Aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan valitut kohderyhmät käyttivät monenlaisia lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä. Lapsen kipua lievitettiin kognitiivisbehavioraalisilla, fysikaalisilla ja emotionaalisilla menetelmillä sekä päivittäisissä toimissa auttamalla ja ympäristön viihtyisyyteen vaikuttamalla. Lasten todettiin osaavan lievittää kipuaan myös omatoimisesti. Lasten eniten käyttämiä menetelmiä olivat huomion muualle suuntaaminen, lepääminen tai nukkuminen, päivittäisiin toimiin vaikuttaminen ja asentohoito. Vanhempien ja hoitajien roolit lapsen kivunhoidossa olivat erilaiset. Molemmat kohderyhmät käyttivät useita lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä. Tulokset yleisimmin käytetyistä menetelmistä vaihtelivat sen mukaan, minkä kohderyhmän näkökulmasta niiden käyttöä oli tutkittu. Kohderyhmien taustatekijöillä oli vaikutusta menetelmien käyttöön. Näyttöön perustuvaa tietoa löytyi musiikin ja mielikuvien käytöstä sekä rentoutumisesta lapsen lääkkeettöminä kivunhoitomenetelminä. Musiikki lievensi lapsen kipua lyhytaikaisen toimenpiteen aikana, mutta sen vaikutusta ei ollut tutkittu postoperatiivisen kivun hoidossa. Lasten arvioimana mielikuvat ja rentoutuminen vähensivät postoperatiivista kipua lyhytaikaisesti.
Lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien käytössä on hyvä huomioida lapsen omat toiveet, tarpeet ja yksilöllinen kehitysaste. Viihtyisällä ja rauhallisella ympäristöllä on merkittävä rooli lapsen kivunhoidossa. Vanhempien mukaan ottaminen kaikissa lapsen hoidon vaiheissa vaikuttaa myönteisesti lapsen kipuun. Kivunhoidossa on tärkeää huomioida myös eri kulttuureista tulevat potilaat ja heidän perheensä. Kivunhoidon kehittämiseksi kaikille kohderyhmille tarvittaisiin lisää tietoa ja ohjausta lääkkeettömistä menetelmistä. Lisäksi eri menetelmien vaikuttavuutta tulisi tutkia lisää.
Asiasanat: lapsen kipu, kivunhoito, lääkkeetön hoito