Virtuaalimentorointi nykyaikaisen johtamisen välineenä : case: KIT-projekti
Mustonen, Satu (2011)
Mustonen, Satu
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105269821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105269821
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää sähköisten viestintävälineiden käytön mahdollisuuksia ja esteitä organisaatioiden mentorointiprosesseissa. Lähtökohtana työlle on ollut se, että mentorointiprosessin suunnittelu on organisaation johdon ja henkilöstöasiantuntijoiden vastuulla. Työn empiriaosuuden kohdeyrityksinä on neljä suomalaista koulutusorganisaatiota.
Teoriaosuus jakautuu kahteen pääaiheeseen. Ensimmäisessä luvussa käsitellään mentorointia prosessina, erilaisia mentoroinnin malleja sekä organisaation vastuualueita mentorointiprosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Perinteinen mentorointi on prosessi, jossa kokeneempi työntekijä jakaa osaamistaan kokemattomammalle työntekijälle, jotta kokemattomampi työntekijä voisi kehittyä työssään ja sopeutua organisaatioon paremmin. Työnkuvien muuttuminen ja hajallaan olevat organisaatiot ovat lisänneet uusien mentorointimuotojen, kuten virtuaalimentoroinnin, suosiota. Virtuaalimentorointi lisää organisaatioiden mahdollisuuksia jakaa osaamista ja asiantuntemusta ajasta ja paikasta riippumatta.
Toinen luku käsittelee viestinnän suunnittelua ja sähköistä viestintää. Toimivalla viestinnällä voidaan tehostaa organisaation prosesseja ja sähköinen viestintä mahdollistaa organisaation henkilöstön kommunikoinnin myös silloin, kun kasvokkain tapahtuvia tapaamisia ei voida järjestää. Vastuu viestinnän suunnittelusta on organisaation johdolla. Luvussa esitellään myös erilaisten sähköisten viestintävälineiden etuja ja haittoja.
Opinnäytetyön empiriaosassa tutkitaan neljän koulutusorganisaation mentoroinnin nykytilaa ja mahdollisuuksia sähköisten viestintävälineiden käytölle mentoroinnissa. Virtuaalisesta järjestettyihin puolistrukturoituihin keskusteluihin osallistuneet neljän koulutusorganisaation edustajat valittiin KIT-projektin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ratkaisuja sähköisten viestintävälineiden käytön esteisiin. Tulokset osoittivat, että organisaatioissa on selkeästi kiinnostusta ja tarvetta sähköisten viestintävälineiden käyttöönotolle mentoroinnin tehostamiseksi, mutta mentorointi pitää prosessina olla ensin tunnettu ennen kuin sähköisten viestintävälineiden käyttöä voidaan aloittaa. Tutkimuksessa löydettyjen esteiden poistamiseen löydettiin teoriaosuuden pohjalta ratkaisuja.
Teoriaosuus jakautuu kahteen pääaiheeseen. Ensimmäisessä luvussa käsitellään mentorointia prosessina, erilaisia mentoroinnin malleja sekä organisaation vastuualueita mentorointiprosessin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Perinteinen mentorointi on prosessi, jossa kokeneempi työntekijä jakaa osaamistaan kokemattomammalle työntekijälle, jotta kokemattomampi työntekijä voisi kehittyä työssään ja sopeutua organisaatioon paremmin. Työnkuvien muuttuminen ja hajallaan olevat organisaatiot ovat lisänneet uusien mentorointimuotojen, kuten virtuaalimentoroinnin, suosiota. Virtuaalimentorointi lisää organisaatioiden mahdollisuuksia jakaa osaamista ja asiantuntemusta ajasta ja paikasta riippumatta.
Toinen luku käsittelee viestinnän suunnittelua ja sähköistä viestintää. Toimivalla viestinnällä voidaan tehostaa organisaation prosesseja ja sähköinen viestintä mahdollistaa organisaation henkilöstön kommunikoinnin myös silloin, kun kasvokkain tapahtuvia tapaamisia ei voida järjestää. Vastuu viestinnän suunnittelusta on organisaation johdolla. Luvussa esitellään myös erilaisten sähköisten viestintävälineiden etuja ja haittoja.
Opinnäytetyön empiriaosassa tutkitaan neljän koulutusorganisaation mentoroinnin nykytilaa ja mahdollisuuksia sähköisten viestintävälineiden käytölle mentoroinnissa. Virtuaalisesta järjestettyihin puolistrukturoituihin keskusteluihin osallistuneet neljän koulutusorganisaation edustajat valittiin KIT-projektin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ratkaisuja sähköisten viestintävälineiden käytön esteisiin. Tulokset osoittivat, että organisaatioissa on selkeästi kiinnostusta ja tarvetta sähköisten viestintävälineiden käyttöönotolle mentoroinnin tehostamiseksi, mutta mentorointi pitää prosessina olla ensin tunnettu ennen kuin sähköisten viestintävälineiden käyttöä voidaan aloittaa. Tutkimuksessa löydettyjen esteiden poistamiseen löydettiin teoriaosuuden pohjalta ratkaisuja.