Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaaminen ja mittarin kehittäminen
Kasper-Immonen, Marjo; Kosonen, Mia (2011)
Kasper-Immonen, Marjo
Kosonen, Mia
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259646
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259646
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaaminen ja mit-tarin kehittäminen. Tutkimus antoi tietoa palveluasumisen asukkaiden elämänlaadusta, joka on yhtey-dessä hoivan ja palvelun laatuun. Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaamisella ja mittarin kehittämisellä saatiin tietoa asukkaiden kokemasta elämänlaadusta sekä palveluasumiseen sisältyvästä palvelun laadusta.
Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaaminen ja mittarin kehittäminen lähti yksityisten pal-veluasumista tuottavien yritysten ja yhteisöjen tarpeesta. Yksityistä palveluasumista tuottavat yritykset ja yhteisöt halusivat lisätä läpinäkyvyyttä palveluasumisen laatuun. Kehittämistyö sisältyi hyvinvointipal-velujen läpinäkyvyys osto- ja myyntiprosesseissa (HYVOPA)–hankkeen yhteen osatavoitteeseen.
Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaaminen ja mittarin kehittäminen eteni Kitsonin (1989) laadunvarmistussyklin mukaan. Kitsonin laadunvarmistuksen syklin eri vaiheita hyödynnettiin kehittä-mistyön etenemisen eri vaiheissa.
Elämänlaadun käsitteiden ja mittareiden moninaisuuden vuoksi on elämänlaatua tutkittaessa tärkeää aluksi rajata ja määritellä lähtökohtana käytetty näkemys. Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaamisen ja mittarin kehittämisen myötä muodostunut asiantuntijatyöryhmä sovelsi kehittämistyössä Eurooppalaisen Care Keys -projektin teoreettista viitekehystä. Teoreettisen viitekehyksen mukaan hoivan laadulla voitiin vaikuttaa asukkaan kokemaan elämänlaatuun. Care Keys -tutkimuksessa hoivan ulottu-vuuksiin sisältyy; asukkaan toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilyttäminen, hyvän olon ja emotionaalisen tuen antaminen, sosiaalisen identiteetin ja sosiaalisten suhteiden tukeminen ja asiakaslähtöisten palvelu-jen tuottaminen, joihin kriteerit pohjautuvat.
Mittarin kehittäminen tapahtui yhteistyössä palveluasumisen asiantuntijatyöryhmän kanssa, johon kuu-luivat Juvan, Joroisten ja Rantasalmen kunnat sekä viisi yksityistä palveluasumista tuottavaa yritys-tä/yhteisöä: Iltakoti ry, Mansikkapaikka, Puruveden palvelutalo, Hoivakymppi ja Kuharanta. Myöhem¬min hankkeeseen liittyi Ilomantsin kunta. Työskentely perustui jaettuun asiantuntijuuteen, yhteisölli¬syyteen ja osallisuuteen, jossa korostui jokaisen työryhmän jäsenten aktiivinen osallistuminen palvelu¬asumisen laadun kuvaamiseen, mittarin suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaaminen ja mittarin kehittäminen yhdessä asiantuntija-työryhmän kanssa antoi palveluasumisen henkilökunnalle työvälineen, jolla voidaan kehittää palvelu-asumisen laatua hoivan neljän ulottuvuuden kautta. Mittarilla saaduilla tuloksilla pystyttiin kohdenta-maan kehittämisalueet niin, että niillä voitiin vaikuttaa asukkaan kokemaan elämänlaatuun.
Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaaminen ja mit-tarin kehittäminen. Tutkimus antoi tietoa palveluasumisen asukkaiden elämänlaadusta, joka on yhtey-dessä hoivan ja palvelun laatuun. Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaamisella ja mittarin kehittämisellä saatiin tietoa asukkaiden kokemasta elämänlaadusta sekä palveluasumiseen sisältyvästä palvelun laadusta.
Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaaminen ja mittarin kehittäminen lähti yksityisten pal-veluasumista tuottavien yritysten ja yhteisöjen tarpeesta. Yksityistä palveluasumista tuottavat yritykset ja yhteisöt halusivat lisätä läpinäkyvyyttä palveluasumisen laatuun. Kehittämistyö sisältyi hyvinvointipal-velujen läpinäkyvyys osto- ja myyntiprosesseissa (HYVOPA)–hankkeen yhteen osatavoitteeseen.
Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaaminen ja mittarin kehittäminen eteni Kitsonin (1989) laadunvarmistussyklin mukaan. Kitsonin laadunvarmistuksen syklin eri vaiheita hyödynnettiin kehittä-mistyön etenemisen eri vaiheissa.
Elämänlaadun käsitteiden ja mittareiden moninaisuuden vuoksi on elämänlaatua tutkittaessa tärkeää aluksi rajata ja määritellä lähtökohtana käytetty näkemys. Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaamisen ja mittarin kehittämisen myötä muodostunut asiantuntijatyöryhmä sovelsi kehittämistyössä Eurooppalaisen Care Keys -projektin teoreettista viitekehystä. Teoreettisen viitekehyksen mukaan hoivan laadulla voitiin vaikuttaa asukkaan kokemaan elämänlaatuun. Care Keys -tutkimuksessa hoivan ulottu-vuuksiin sisältyy; asukkaan toimintakyvyn ja itsenäisyyden säilyttäminen, hyvän olon ja emotionaalisen tuen antaminen, sosiaalisen identiteetin ja sosiaalisten suhteiden tukeminen ja asiakaslähtöisten palvelu-jen tuottaminen, joihin kriteerit pohjautuvat.
Mittarin kehittäminen tapahtui yhteistyössä palveluasumisen asiantuntijatyöryhmän kanssa, johon kuu-luivat Juvan, Joroisten ja Rantasalmen kunnat sekä viisi yksityistä palveluasumista tuottavaa yritys-tä/yhteisöä: Iltakoti ry, Mansikkapaikka, Puruveden palvelutalo, Hoivakymppi ja Kuharanta. Myöhem¬min hankkeeseen liittyi Ilomantsin kunta. Työskentely perustui jaettuun asiantuntijuuteen, yhteisölli¬syyteen ja osallisuuteen, jossa korostui jokaisen työryhmän jäsenten aktiivinen osallistuminen palvelu¬asumisen laadun kuvaamiseen, mittarin suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Palveluasumisen laadun ja vaikuttavuuden kuvaaminen ja mittarin kehittäminen yhdessä asiantuntija-työryhmän kanssa antoi palveluasumisen henkilökunnalle työvälineen, jolla voidaan kehittää palvelu-asumisen laatua hoivan neljän ulottuvuuden kautta. Mittarilla saaduilla tuloksilla pystyttiin kohdenta-maan kehittämisalueet niin, että niillä voitiin vaikuttaa asukkaan kokemaan elämänlaatuun.