Myötätuntouupumus hoitohenkilöstön kokemana Satakunnan keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla ja hematologisella vuodeosastolla
Kortetmäki, Satu (2011)
Kortetmäki, Satu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259612
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259612
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli myötätuntouupumus hoitohenkilöstön kokemana Satakunnan keskussairaalan syöpätautien poliklinikalla ja hematologisella vuodeosastolla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa myötätuntouupumuksen esiintyvyyttä hoitohenkilökunnassa sekä arvioida niitä tekijöitä, jotka edistävät ja ehkäisevät uupumuksen kehittymistä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa myötätuntouupumuksesta ja sen kehittymisestä sekä ennaltaehkäisystä. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään terveyden edistämistä, työhyvinvointia ja myötätuntouupumusta. Aiheiden käsittelyssä on pyritty painottamaan ennaltaehkäisevää näkökulmaa ja tarjoamaan lukijalle tietoa työhyvinvoinnin parantamisesta ja uupumisen ehkäisystä.
Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina toimivat Satakunnan Keskussairaalan syöpätautien poliklinikan ja hematologisen vuodeosaston hoitohenkilöstöt. Tutkimusosuuden aineisto kerättiin käyttäen Professional Quality of Life-järjestön kehittämää myötätuntotyytyväisyys ja uupumustestiä. Testi on strukturoitu kyselylomake, joka koostuu kolmestakymmenestä väittämästä. Tämän lisäksi kyselylomake sisälsi yhden avoimen kysymyksen, jossa kerättiin vastaajien ehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tutkimuksen otannan koko oli 35 (N) ja vastattuja kyselylomakkeita palautettiin kaikkiaan 27 (n). Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 77%. Kyselylomakkeiden avulla kerätty tutkimusaineisto järjesteltiin havaintomatriisiksi, joka analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla käyttäen Tixel-ohjelmaa. Avoimen kysymyksen vastauksia tulkittiin sisällön analyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa kohderyhmän hoitajista sijoittui sekä myötätuntotyytyväisyyttä että myötätuntouupumusta mittaavissa osioissa keskitasoon. Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa vastanneista pitää työstään hoitajana ja tuntee työnsä kautta ammattiylpeyttä. Avoimen kysymyksen vastauksissa korostui erityisesti työnohjaus, jota ehdotti työhyvinvoinnin edistämiseksi lähes puolet vastaajista. Muita ehdotuksia olivat muun muassa riittävä henkilökuntamäärä, työtilojen parantaminen, avoin keskustelu hoitajien jaksamisesta ja esimiehen taholta saatava tuki. Vapaa-ajalla tapahtuvaa työhyvinvoinnin kehittämistä yhteisten kokoontumisten merkeissä ehdotti kolmasosa kysymykseen vastanneista.
Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina toimivat Satakunnan Keskussairaalan syöpätautien poliklinikan ja hematologisen vuodeosaston hoitohenkilöstöt. Tutkimusosuuden aineisto kerättiin käyttäen Professional Quality of Life-järjestön kehittämää myötätuntotyytyväisyys ja uupumustestiä. Testi on strukturoitu kyselylomake, joka koostuu kolmestakymmenestä väittämästä. Tämän lisäksi kyselylomake sisälsi yhden avoimen kysymyksen, jossa kerättiin vastaajien ehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tutkimuksen otannan koko oli 35 (N) ja vastattuja kyselylomakkeita palautettiin kaikkiaan 27 (n). Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 77%. Kyselylomakkeiden avulla kerätty tutkimusaineisto järjesteltiin havaintomatriisiksi, joka analysoitiin tilastollisten menetelmien avulla käyttäen Tixel-ohjelmaa. Avoimen kysymyksen vastauksia tulkittiin sisällön analyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa kohderyhmän hoitajista sijoittui sekä myötätuntotyytyväisyyttä että myötätuntouupumusta mittaavissa osioissa keskitasoon. Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa vastanneista pitää työstään hoitajana ja tuntee työnsä kautta ammattiylpeyttä. Avoimen kysymyksen vastauksissa korostui erityisesti työnohjaus, jota ehdotti työhyvinvoinnin edistämiseksi lähes puolet vastaajista. Muita ehdotuksia olivat muun muassa riittävä henkilökuntamäärä, työtilojen parantaminen, avoin keskustelu hoitajien jaksamisesta ja esimiehen taholta saatava tuki. Vapaa-ajalla tapahtuvaa työhyvinvoinnin kehittämistä yhteisten kokoontumisten merkeissä ehdotti kolmasosa kysymykseen vastanneista.