IMMIGRANTS’ EXPECTATIONS AND EXPERIENCES OF CHILD HEALTH SERVICES : A study of African families in Jyväskylä region, Finland
Apondi, Leonard (2011)
Apondi, Leonard
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259593
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää afrikkalaisten maahanmuuttajaperheiden tarpeita,
odotuksia ja kokemuksia suomalaisen lastenneuvolan palveluista Jyväskylässä. Tutkimuksen tavoitteena
oli lisätä lastenneuvolan työntekijöiden ymmärrystä maahanmuuttajien neuvolapalveluiden tarpeista
kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna.
Tutkimus toteutettiin laadullisen menetelmän avulla. Tiedot kerättiin kolmen kuukauden aikana.
Tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä, kolme isää ja kolme äitiä, joilla oli neuvolaikäisiä lapsia. Kerätyt
tiedot analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistuneet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä lastenneuvolasta
saamiinsa palveluihin. Epäkohtana vastaajat korostivat yhteisen kielen puuttumista ja viestinnän
ongelmia lastenneuvolapalveluissa. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet tunnistivat tulkin roolin ja
korostivat sen merkitystä tehokkaan viestinnän syntymisen kannalta. Tutkimukseen osallistuneet kokivat
myös, että lastenneuvolan henkilökunnan tulisi antaa heille mahdollisuus kertoa enemmän lasten
kasvatukseen liittyvissä asioista omankulttuurinsa näkökulmasta.
Tuloksissa tuli esiin myös ongelmia, joita tutkimukseen osallistuneet olivat kohdanneet muun
terveydenhuollon parissa. Tällaisena ongelmana esiin nousivat muun muassa pitkät odotusajat.
Tutkimustulokset hyödyttäisivät terveydenhuollon palveluiden tuottajia, päättäjiä sekä muita
sidosryhmiä jotka laatiessaan, suunnitellessaan ja toimeenpannessaan monikulttuurisia hoitokäytäntöjä
odotuksia ja kokemuksia suomalaisen lastenneuvolan palveluista Jyväskylässä. Tutkimuksen tavoitteena
oli lisätä lastenneuvolan työntekijöiden ymmärrystä maahanmuuttajien neuvolapalveluiden tarpeista
kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna.
Tutkimus toteutettiin laadullisen menetelmän avulla. Tiedot kerättiin kolmen kuukauden aikana.
Tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä, kolme isää ja kolme äitiä, joilla oli neuvolaikäisiä lapsia. Kerätyt
tiedot analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että tutkimukseen osallistuneet olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä lastenneuvolasta
saamiinsa palveluihin. Epäkohtana vastaajat korostivat yhteisen kielen puuttumista ja viestinnän
ongelmia lastenneuvolapalveluissa. Lisäksi tutkimukseen osallistuneet tunnistivat tulkin roolin ja
korostivat sen merkitystä tehokkaan viestinnän syntymisen kannalta. Tutkimukseen osallistuneet kokivat
myös, että lastenneuvolan henkilökunnan tulisi antaa heille mahdollisuus kertoa enemmän lasten
kasvatukseen liittyvissä asioista omankulttuurinsa näkökulmasta.
Tuloksissa tuli esiin myös ongelmia, joita tutkimukseen osallistuneet olivat kohdanneet muun
terveydenhuollon parissa. Tällaisena ongelmana esiin nousivat muun muassa pitkät odotusajat.
Tutkimustulokset hyödyttäisivät terveydenhuollon palveluiden tuottajia, päättäjiä sekä muita
sidosryhmiä jotka laatiessaan, suunnitellessaan ja toimeenpannessaan monikulttuurisia hoitokäytäntöjä