Minor De Luxe On & On -äänite : inspiraatiot, impulssit ja intuitiiviset reaktiot äänitettyjen bassolinjojen taustalla
Anttila, Miikkael (2011)
Anttila, Miikkael
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105259580
Tiivistelmä
Taiteellinen opinnäytetyöni on kaksiosainen kokonaisuus. Tärkein osa työstäni on Minor De Luxe -yhtyeen tammikuussa 2011 äänitetty lyhytsoitto nimeltään On & On. Tammikuisissa äänityssessioissa äänitimme seitsemän biisiä, joista viisi päätyi varsinaiselle äänitteelle. Opinnäytetyöni kirjallinen osa on luonteeltaan raporttiosa, jossa asetan nämä viisi kappaletta suurennuslasin alle tutkiakseni soittoani niissä, sekä ruodin soittoratkaisuihini vaikuttaneita tekijöitä. Oman soittoni analysoinnissa keskityn tarkastelemaan, mikä inspiraatio, impulssi tai tunne on ollut soitannollisen valintani tai siinä esiintyvän musiikillisen ilmiön takana. Lisäksi pureudun itseeni muusikkona ja bassonsoittajana sekä yksilönä että Minor De Luxen jäsenenä, ja käyn läpi yhtyeemme tarinaa aina EP:n äänityksiin asti. Tietoisia inspiraation lähteitä omaan soittooni tässä yhtyeessä ovat olleet Paul McCartney ja The Killers –yhtyeen Mark Stoermer. Yhtyeenä olemme inspiroituneet mm. sellaisista yhtyeistä kuin Little Dragon, Deerhoof, Salem Al Fakir ja Dirty Projectors. Musiikilliset impulssit ja intuitiivinen reagointi niihin on ollut tärkeä osa Minor De Luxe yhtyettä, niin kappaleita sovitettaessa, kuin niitä äänitettäessä. Opinnäytetyöni tärkein osa on siis siihen mukaan liitetty äänite. Siitä käy parhaiten ilmi se, miten soitan. Ilman äänitettä en olisi voinut analysoida omaa soittoani ja kirjoittaa tätä raporttia havainnoistani. Raporttiin on liitetty myös nuotinnokset bassolinjoistani, mutta ne ovat vain pieni osa totuutta. Lopulta vain auditiivisen kokemuksen kautta voi ymmärtää niitä asioita, mitä työni raporttiosiossa käyn läpi. Aivan muutamina viime vuosina olen alkanut löytää omaa taiteellista näkemystäni sekä pääinstrumenttiini sähköbassoon että siihen millaista musiikkia juuri minä, Miikkael Anttila, haluan tehdä ja soittaa. En ole yhden ainoan musiikkityylin julistaja, mutten tarkoita sillä myöskään sitä, että kaikesta musiikista tarvitsisi pitää. Minulle tärkeintä on tunne. Jos jokin musiikki liikuttaa sisälläni jotakin, ei ole mitään väliä mitä tyylisuuntaa musiikki edustaa.