Kouluikäisen maahanmuuttajan mielenterveyden edistäminen : kirjallisuuskatsaus
Kankare, Merja (2011)
Kankare, Merja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249456
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat maahanmuuttajalasten mielenterveyteen. Tavoitteena oli koota tietoa maahanmuuttajalasten mielenterveyttä edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Opinnäytetyö on osa laajempaa Terveyttä edistävien työmenetelmien arviointia ja kehittäminen 2009-2011 -hankesuunnitelmaa.
Kirjallisuuskatsauksen kohderyhmänä olivat maahanmuuttajataustaiset 6-16 -vuotiaat koululaiset. Tässä opinnäytetyössä on käsitelty maahanmuuttajakoululaisten mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Maahanmuuttajien kulttuurinen tausta on hyvin värikäs, eikä opinnäytetyön tulosten osalta ole tarkemmin selvitetty maahanmuuton taustalla olevia tekijöitä. Opinnäytetyö on toteutettu systemaattista kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen. Aineisto on analysoitu laadullista sisällön analyysimenetelmää sovelletusti käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kuudesta tutkimusartikkelista ja yhdestä pro gradu- tutkielmasta. Kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista yksi on tehty Suomessa, yksi Yhdysvalloissa, yksi Australiassa, kaksi Norjassa ja yksi yhteistyössä Ruotsissa ja Norjassa. Opinnäytetyön tuloksista selviää, että maahanmuuttajataustaisen koululaisen mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä on monia. Keskeisimpiä maahanmuuttajataustaisen koululaisen mielenterveyttä edistäviä tekijöitä näyttäisi olevan ehjä perhe, hyvä kulttuurillinen itsetunto, uskonnon antama tuki sekä hyvin onnistunut kotoutuminen. Heikentävästi mielenterveyteen voivat vaikuttaa monisyinen maahanmuuttoprosessi, rasismin ja syrjinnän kokemukset, sopeutumisvaikeudet, maahanmuuttajan kultturitausta, maahanmuuttajasukupolvi sekä perheen sisäiset vaikeudet. Toisaalta lähteinä käytetyistä tutkimuksista nousi esille, ettei maahanmuuttajataustaisilla lapsilla välttämättä esiinny kantaväestöä enempää mielenterveydellisiä ongelmia.
Kouluterveydenhoitajalta maahanmuuttajataustaisten koululaisten parissa tehtävä terveyden edistäminen edellyttää kokonaisvaltaista, moniammatillista ja perhekeskeistä työtapaa, sekä kulttuurillista hoitotyön osaamista.
Kirjallisuuskatsauksen kohderyhmänä olivat maahanmuuttajataustaiset 6-16 -vuotiaat koululaiset. Tässä opinnäytetyössä on käsitelty maahanmuuttajakoululaisten mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Maahanmuuttajien kulttuurinen tausta on hyvin värikäs, eikä opinnäytetyön tulosten osalta ole tarkemmin selvitetty maahanmuuton taustalla olevia tekijöitä. Opinnäytetyö on toteutettu systemaattista kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen. Aineisto on analysoitu laadullista sisällön analyysimenetelmää sovelletusti käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kuudesta tutkimusartikkelista ja yhdestä pro gradu- tutkielmasta. Kirjallisuuskatsaukseen valituista tutkimuksista yksi on tehty Suomessa, yksi Yhdysvalloissa, yksi Australiassa, kaksi Norjassa ja yksi yhteistyössä Ruotsissa ja Norjassa. Opinnäytetyön tuloksista selviää, että maahanmuuttajataustaisen koululaisen mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä on monia. Keskeisimpiä maahanmuuttajataustaisen koululaisen mielenterveyttä edistäviä tekijöitä näyttäisi olevan ehjä perhe, hyvä kulttuurillinen itsetunto, uskonnon antama tuki sekä hyvin onnistunut kotoutuminen. Heikentävästi mielenterveyteen voivat vaikuttaa monisyinen maahanmuuttoprosessi, rasismin ja syrjinnän kokemukset, sopeutumisvaikeudet, maahanmuuttajan kultturitausta, maahanmuuttajasukupolvi sekä perheen sisäiset vaikeudet. Toisaalta lähteinä käytetyistä tutkimuksista nousi esille, ettei maahanmuuttajataustaisilla lapsilla välttämättä esiinny kantaväestöä enempää mielenterveydellisiä ongelmia.
Kouluterveydenhoitajalta maahanmuuttajataustaisten koululaisten parissa tehtävä terveyden edistäminen edellyttää kokonaisvaltaista, moniammatillista ja perhekeskeistä työtapaa, sekä kulttuurillista hoitotyön osaamista.